Mia LindströmKirjoittaja on Vantaan Sanomien päätoimittaja.

Korkeampaa kaupunkia

(PÄÄKIRJOITUS) Kuinka korkealle Vantaalla kannattaa ja pitää rakentaa? Tätä pohdittiin lehdessämme viime viikonvaihteessa Leinelän asuinaluetta käsittelevän jutun yhteydessä.

Jutussa rakennusalan yrittäjä, Vantaan kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen ja varavaltuutettu Mikko Merelä (sd.) totesi, että Leinelän juna-aseman ympärille, huippupaikalle, olisi pitänyt kaavoittaa nykyistä korkeampaa rakentamista. Merelän mielestä korkeampi rakentaminen mahdollistaisi sen, että asuinalueilla jäisi enemmän tilaa viheralueille ja toisaalta tilaa myös pientaloille.

Korkeasta rakentamisesta on esimerkkejä muun muassa Tikkurilan keskustassa, josta on purettu pois vanhaa ja rakennettu tilalle uutta sekä entistä korkeampaa. Esimerkiksi Kielotiellä moni vanha liikerakennus on saanut väistyä korkeiden kerrostalojen tieltä.

Asukasmäärä kasvoi vuonna 2018 suhteellisesti eniten juuri Tikkurilan suuralueella.

Korkeassa ja tiiviissä rakentamisessa on kuitenkin myös varjopuolensa. Viime vuonna kerroimme Tikkurilan Valon korttelista, jossa asuintalot on kaavoitettu hyvin tiiviisti, vaikkakin määräysten mukaisesti. Uuden talon parvekkeelta oli näkymä toisen kerrostalojen seinään. Kaikkia näin tiivis asuminen ei miellytä.

Asukasmäärän kasvaessa asukkaille pitää tietysti löytyä riittävästi pysäköintitilaa, sillä julkinen liikenne ei ole ratkaisu kaikkeen liikkumiseen.

Vantaan yleiskaavassa 2020, joka on tarkoitus hyväksyä vuoden loppupuolella, linjataan sitä, miten kaupunki tulevaisuudessa kasvaa.

Uusia asuinalueita ei juuri tule, vaan jo olemassa olevia, kuten Aviapolista, Myyrmäkeä ja Tikkurilaa tiivistetään sekä laajennetaan.

Tämä tarkoittaa lisää täydennysrakentamista ja keskeisillä paikoilla paikoin myös entistä korkeampaa rakentamista.

Rakentamisen trendit muuttuvat, mutta korkealle rakentamiselle on Vantaalla paikkansa.

Mia Lindström

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet