Anna Kontula

Laki ja oikeus

Joskus pieni vilunki tuntuu reilummalta kuin sääntöjen noudattaminen. Voi esimerkiksi olla perusteltua varata käteistä pyörän vuosihuoltoon ja jättää kuitti pyytämättä. Vaikka harmaan talouden vastaiset kampanjat toista kehottavat.

Verojen kiertäminen on pahasta, mutta joissakin tilanteissa pienempi paha. Noin puolet Suomen yrityksistä työllistää vain yhden ihmisen, yrittäjän itsensä. Monesti yksinyrittäjän tuntikorvaus jää alle kohtuullisen minimipalkan ja sosiaaliturvakin on pahasti repaleilla. Siitä on suurpääoma kaukana.

Samaan aikaan valtio menettää sijoitusmarkkinoilla vuosittain lähes miljardin verotulot. Tätä harmaata taloutta ei tutkita eikä sen suitsimiseen perusteta ministerityöryhmiä tai järjestetä kampanjoita. Harmaat osinkotuotot päätyvät sellaisiin taskuihin, joiden omistajien ei tarvitse huolehtia jokapäiväisestä leivästä.

Lain tehtävänä on turvata oikeudenmukaisuuden toteutuminen yhteiskunnassa. Siten lain kunnioitus riippuu pitkälti siitä, miten hyvin se vastaa ihmisten oikeudentajua. Aika ajoin laki ja oikeus ajautuvat kauemmas toisistaan, kun aika ajaa lakien ohi, tai ne on alun perinkin laadittu huolimattomasti.

Kun laki tuntuu mahdottomalta tai epäoikeudenmukaiselta, ihmiset lakkaavat noudattamasta sitä. Tällainen tilanne on vaarallinen, sillä ilman yhteisiä pelisääntöjä, siis lakia, ei yhteiskuntaakaan ole olemassa.

Toiminnan eettinen arviointi jää kunkin oman harkinnan varaan. Yleinen oikeustaju voi olla tärkeä ohjenuora lainlaatijalle, mutta yksinään se toimii helposti myös inhimillisen pelon ja vallantavoittelun oikeuttajana.

Koska lain rikkominen vaarantaa yhteiskuntajärjestyksen, monien mielestä on tärkeää noudattaa myös epäoikeudenmukaisia lakeja. Niin yksinkertaista se ei kuitenkaan ole. Joskus lain noudattaminen ei ole millään tavoin oikein tai kohtuullista – esimerkiksi monissa maissa poliittinen toiminta, homoseksuaalisuus ja kerjääminen ovat rikoksia.

Vaikka raja on häälyvä, silti on mielestäni täysin mahdollista tehdä eettisiä arvioita siitä, milloin lain rikkominen on perusteltua, milloin taas ei.

Kun olin pieni, tapasi hoitotätini piilottaa juuston tai makkarapötkön kauppareissulla rattaisiini. En usko saaneeni tästä salakuljettajan toimestani järin pahoja traumoja. Sen sijaan edelleen pidän häpeällisenä, että vuosikymmenten kovan työnteon jälkeen ei tuolla naisella ollut varaa maksaa makkarasta.

Anna Kontula

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet