Johannes KoromaKirjoittaja on työtä tekevä eläkeläinen.

Viranomaisten (mieli)valtaa

Kolumnini terveen järjen käyttökiellosta herätti tämän lehden lukijoita kertomaan omista kokemuksistaan. Kymmenien palautteiden perusteella korjauksia viranomaisten toimintaa näyttää saavan aikaan vain ikävä julkisuus. Kertomukset muun muassa vanhusten mielivaltaisesta kohtelusta hävettävät viranomaisiakin sen verran, että ne pyritään korjaamaan. Mutta vaikka yhden henkilön tilanne kohenee, se jättää tuhannet muut ennalleen.

Helsinkiläinen monisairas eläkeläinen kirjoitti dementoituneesta äidistään, jota Lahden sosiaalitoimi ei suostu ottamaan laitoshoitoon, vaikka hän ei pärjää yksin asunnossaan, sotkee ulosteilla paikat, on pahasti aliravittu eikä päästä ketään asuntoon. Poliisi on kutsuttu toistuvasti paikalle poraamaan lukot auki. Ambulanssimiehetkin ihmettelevät heitteillejättöä.

Sosiaalipäivystys selittää, ettei lukittuun asuntoon voi mennä. Vanhus vietiin sairaalaan, vasta kun Iltalehti teki asiasta julkisen. Nyt arvioidaan vanhuksen kotiuttamista tuhottuun asuntoon, heti kun vakava aliravitsemus on hoidettu. Keikkalääkärin mukaan hän on kotiuttamiskunnossa, vaikka muistitesti osoitti hänen potevan pitkälle edennyttä Alzheimerin tautia. Kaikki sen oireet – eristäytyminen, pidätyskyvyn häviäminen ja syömisen lopettaminen – ovat olleet viranomaisten tiedossa 2–3 vuotta. Kotipalvelu pitää omaisia hysteerikkoina ja vetoaa siihen, että potilas sanoo selviävänsä itse. Asuntoon kurkistamalla selviäisi aivan toista.

Toisenlaista mielivaltaa käytetään Siuntiossa, jossa taistellaan terveen järjen puolesta koulukuljetuksissa. Kuljetuksista johtuen ala-asteen oppilailla koulupäivän pituus venyy 7 tuntiin ja yläasteella 8 tuntiin. Sen jälkeen pitäisi mieli virkeänä tehdä läksyt. Säästösyistä taksikuljetukset lopetettiin kesken syksyn ja siirrettyyn vuorolinja-autoon, jossa neljä koululaista istuu yksin. Bussin lähtöä on odoteltava runsaat puoli tuntia koulun jälkeen.

Samalla poistettiin koulukuljetus ja pysäkki rinnakkaistieltä, jonka varrella kodit ovat ja siirrettiin ainoa pysäkki 2 kilometriä kauemmaksi. Sieltä kävelymatkaa oppilaille kertyy päivässä runsaat 6 kilometriä pimeää, kapeaa ja mutkaista, poliisinkin vaaralliseksi luokittelemaa kapeaa tietä. Matka-aika ylittää varsinkin talvella alakoululaisille säädetyn 2,5 tuntia, mutta viranomaiset laskevat lasten kävelevän ripeämmin. Mitään tietoa muutoksesta vanhemmille ei kunta ole vieläkään antanut.

Vastentahtoisesti sivistysjohtaja on joutunut hyväksymään lääkärintodistuksen perusteella, että taksi hakee ja tuo yhden oppilaan kotoaan. Tosin lääkärintodistus hylättiin aluksi puutteellisen päiväyksen vuoksi ja sen jälkeen urkittiin lääkäriltä, onko peruste varmasti riittävä. Samaan taksiin ei kuitenkaan ekaluokkalainen pikkuveli saa istua. Hänen on käveltävä kilometrejä. Viranomaisen selitys on, ettei terveelle lapselle voi tasa-arvon vuoksi antaa vammaisen etuja.

Valitukset ovat turhia. Kunnan sivistystoimessa sanotaan vain noudatettavan lautakunnan ohjeita. Vastuullinen virkahenkilö sanoo, että toivottavasti kuntaan ei muuta enää yhtään kouluikäistä lasta, kun budjetit menevät sekaisin. Ongelmien ratkaisemiseksi todetaan, että toisen vanhemmista pitäisi tehdä töitä iltavuorossa.

Johannes Koroma

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet