Johannes KoromaKirjoittaja on työtä tekevä eläkeläinen.

Virhe virheen päälle

Raamisopimus tehtiin väärällä hetkellä, väärällä tavalla ja väärin mitoittaen.

Vuosi sitten SAK:n entinen ja nykyinen puheenjohtaja, Lauri Ihalainen ja Lauri Lyly tavoittelivat sankariratkaisua, jolla murrettaisiin työnantajien haluttomuus keskitettyihin sopimuksiin.

He onnistuivat houkuttelemaan EK:n Mikko Pukkisen mukaan tarjoukseen, jonka yksityiskohdista ei paljon jäsenliitoille puhuttu.

Siksi sen jälkiä riittää vieläkin parsittavaksi.

Ratkaisu syntyi liian aikaisin, sillä talouskriisi ei ollut vielä syvimmillään eikä kriisitietoisuus korkeimmillaan.

Sopimus ei liioin ollut maltillinen, eikä työrauha kattava.

Vaikka laillisia lakkoja ei ole ollut, laittomat ovat tulleet sitäkin tutummiksi. Yritysten kannattavuus on alenemassa, mutta työvoimakustannukset nousussa.

Se on johtanut kustannusten leikkaamiseen ja työttömyyden kasvuun.

Raamisopimus oli virhe, jonka korjaaminen on nyt johtamassa uuteen virheeseen.

Keskitettyjä sopimuksia pitäisi tehdä vain kriisiaikoina ja sellainen on juuri nyt, kun talouskasvu on nollilla ja työllisyys miinuksella ja hyvinvoinnin rahoitus vaikeuksissa.

Mutta pettymys vanhaan sopimukseen uhkaa estää uuden tekemisen.

Epäluottamus ja epäluuloisuus on molemminpuolista. Työnantajat syyttävät ay-liikkeen mahtiliittoja SAK:n puheenjohtajan siipien ja valtuuksien leikkaamisesta viime kevään tunnusteluissa.

Palkansaajat puolestaan sanovat EK:n olevan neuvottelukyvytön ja Teknologiateollisuuden panttivankina. Liittokohtaisista neuvotteluista uhataan tehdä vaikeat ja kalliit. Molemmat osapuolet ovat valmiit ampumaan omaan jalkaansa.

Olen työurallani allekirjoittanut sekä keskitettyjä että liittokohtaisia sopimuksia, eikä täydellistä sopimusta ole tullut vastaan.

Silti kriisiaikoina on ollut hyväksi sopia kattavasti sekä työrauhan ehdoista että palkoista.

Näin toimien käynnistettiin kasvu 1990-luvun lamassa, jolloin palkankorotuksia ja lomapalkkoja siirrettiin työpaikkojen säilyttämiseksi ja verotusta alennettiin ostovoiman turvaamiseksi.

Johannes Koroma
Kirjoittaja on työtä tekevä eläkeläinen.

Johannes Koroma

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet