Johannes KoromaKirjoittaja on työtä tekevä eläkeläinen.

Kuntia pitäisi myös pilkkoa

Paras-hanke osoittautui huonoksi hankkeeksi. Se lisäsi kuntien hallintohimmeleitä ja etäännytti kuntalaisia todellisesta päätösvallasta ja vastuusta. Nyt tarvitaan rohkeampia ratkaisuja.

Suomen kuntarajat ovat hevospelien aikakaudelta. Silti niitä puolustetaan kuin omaa pihapiiriä. Kuntaliitokset ovat perustuneet porkkanarahaan ja lupaukseen taata kaikille kunnan työntekijöille vähintään viideksi vuodeksi työpaikka.

Ministeri Henna Virkkunen voisi nyt yhdistämisen lisäksi myös pilkkoa vanhoja kuntia ja aloittaa Siuntion jakamisella. Puolet kuntalaisista asuu ja asioi Lohjan suuntaan, toinen puoli käyttää Hangontietä Kirkkonummelle ja Helsinkiin. Kuntalaiset äänestivät liitoksia vastaan. Kun vastaus oli poliitikkojen mielestä väärä, mielipiteelle tuhahdettiin. Siuntio voitaisiinkin katkaista keskeltä ja liittää puolikkaat lähimpään keskukseen Lohjaan tai Kirkkonummeen.

Miksi kuntaliitoksen pitäisi noudattaa vanhoja rajoja, kun niillä ei ole mitään yhteyttä työssäkäyntialueisiin ja asiointiin?

Vanhoista rajoista riippumaton kuntien uusmuodostus muokkaisi Suomen tehokkaasti. Tavoitteena pitäisi olla hallinnon ja kuntalaisten palveluiden tehostaminen. Siitä ei liitoksissa ole tähän mennessä saatu paljonkaan näyttöä.

Kuntauudistusta on tehty nyt kahden hallituksen voimin. Paras-hankkeessa motiivina oli keskustapuolueen valta-aseman turvaaminen. Uudesta hankkeesta saattaa tulla yhtä torso, sillä muutoksen vastustajia löytyy kaikista puolueista. Kovin vankkaa kansalaisten tukea sille ei ole saatu. Se voikin tulla hallitukselle ja kokoomukselle kalliiksi syksyn kunnallisvaaleissa

Jos jokainen kunta toimisi niin kuin paras kunta Suomessa, tuottavuus kasvaisi ja menojen kasvu pysähtyisi. Kunnista pitäisi tehdä ”logistiikkakeskuksia”, jotka keskittyvät korkeatasoiseen palveluiden tuottamiseen ja ostamiseen, eikä kaiken vanhan suojelemiseen.

Kunnat ovat nyt valtion elättejä, vaikka elämöivätkin itsenäisyydellään. Kuntaverot eivät riitä menojen kattamiseen. Valtio joutuu rahoittamaan niitä 10 miljardilla eurolla vuodessa.

Summa on sama, jonka valtio kerää veroina koko maan palkka- ja pääomatuloista sekä yritysten voitoista. Sekään ei riitä, valtion tuki on kasvanut muutamassa vuodessa 60 prosenttia.

Kuntien kulut kasvavat vuosittain miljardilla eurolla, mutta palveluiden laatua kulujen kasvu ei ole parantunut ja tuottavuuskin on heikentynyt vuosikymmenessä yli 10 prosenttia, perusterveydenhuollossa sitäkin enemmän.

Syynä ovat liitosten vuoksi syntyneet kuntayhtymät ja liikelaitokset, joissa tehokkuus ja tuottavuus eivät ole kohentuneet, eivätkä kustannukset alentuneet, mutta päätöksenteko on etääntynyt peruskunnasta ja kuntalaisista. 1990-luvun laman jälkeen kuntiin on palkattu 60 000 työntekijää lisää. Ei siinä tehokkuus ja tuottavuuden parantaminen ole ensimmäisenä tavoitteena.

Pääministeri Jyrki Katainen uskoo, toivoo ja vaatii uudistusten tehostavan kuntataloutta. Kataisen mukaan vaihtoehdot ovat palveluiden vähentäminen tai rakenteiden muuttaminen.

Mutta ei rajojen siirtäminen mitään tehosta, jos hallintoon ja palvelurakenteeseen ei saa tai voi tehdä rohkeita muutoksia.

Sitä taas vastustavat samat kuntapoliitikot, jotka ovat tehottomuuden saaneet aikaan. Heistä joka kolmas on kunnan työntekijä.

Johannes Koroma

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet