Rahan Perässä

Guggenheimista on aloitettava rikostutkinta

Virkamies ystävystyy neuvottelujen vastapuolen kanssa kesken hankkeen, jonka arvo useita satoja miljoonia euroja. Vastapuoli tarjoaa neuvottelijalle paikan yrityksensä hallituksessa ja palkallisen työpaikan tämän vaimolle. Näin Helsingissä. Espoossa virkamies matkusti vastapuolen neuvottelijan kustannuksella Lappiin ja myös virkamiehen vaimon matka maksettiin. Espoolainen virkamies tuomittiin lahjusrikkomuksesta sakkoihin. Helsingissä kyse on taidemuseon johtaja Janne Gallen-Kallela-Sirenistä, joka neuvottelee ainakin 300 miljoonan euron Guggenheim-museon rakentamisesta. Espoossa on kyse apulaiskaupunginjohtaja Olavi Loukosta. Onko rikosilmoituksen tekokynnys erilainen Helsingissä kuin Espoossa? Saako Helsingin taidepiireissä olla naivimpi kuin Espoon rakennusbisneksessä? Missä viipyy tutkintapyyntö?

Helsinkiin suunnitellun Guggenheim-museon suomalaisena pääneuvottelijana  toimii suursijoittaja ja taiteenkeräilijä Carl Gustaf Ehrnrooth . Hän avasi ovet koko museohankkeelle Suomessa .

Ehrnrooth kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa (15.1.2012) ystävystyneensä Gallen-Kallela-Sirenin kanssa Guggenheim-neuvottelujen kuluessa eli viimeisen vuoden aikana. Ehrnrooth on alleviivannut, että Gallen-Kallela-Siren on museohankkeen tärkein tekijä. Tästä huolimatta Ehrnrooth kutsui Helsingin kaupungin virkamiehenä toimivan taidemuseon johtajan Ekoport Turku Oy-nimisen osakkuusyhtiönsä hallituksen  jäseneksi. Yhtiö valmistaa polttoainetta laivojen öljyisistä pilssivesistä. Ehrnrooth on yhtiön hallituksen puheenjohtaja.

Gallen-Kalllela-Sirenillä ei ole, ainakaan julkisen ansioluettelon perusteella, mitään koulutusta, osaamista tai kokemusta laivamoottoreista tai likaisista pilssivesistä. Tämän lisäksi Kallen-Gallela-Sirenin puoliso sai työpaikan tiedottajana Ekoportin pääkonttorista Espoosta. Janne Gallen-Kallela-Sirenin erikoisaloina ovat egyptologia, taidehistoria, moderni taide, nykytaide sekä estetiikka ja museologia.

Espoossa tuomitaan,Helsingissä hymistellään

Espoon apulaiskaupunginjohtajan Olavi Loukon saadessa syytteen lahjuksen ottamisesta, syyttäjä ei väittänyt rakennusyritysten maksamien matkojen vaikuttaneen Loukon päätöksiin virkamiehenä.

Sen sijaan syyttäjä kysyi, olivatko Loukon matkat perusteltuja viranhoidon kannalta ja miltä ne näyttävät ulospäin.

Louko kiisti syytteet ja katsoi osallistuneensa matkoille mielessään Espoon kaupungin etu. "Jos joku on etua saanut, niin se on Espoon kaupunki", Louko sanoi puolustuspuheessaan.

Syyttäjä syytti myös Loukon esimiestä kaupunginjohtaja Marketta Kokkosta, joka oli aikoinaan hyväksynyt Loukon matkat. Tämä syyte kuitenkin hylättiin.

Hesari tuomitsi espoolaisen virkamiehen

Helsingin Sanomat totesi pääkirjoituksessaan (25.5.2011), että Espoon käräjäoikeus veti Loukon tapauksessa rajat sille, kuinka paljon vieraanvaraisuutta voi ottaa vastaan.

Ulkopuolisen tahon tarjoamien syömisten ja juomisten katsottiin käräjäoikeuden mukaan kuuluvan normaaliin vieraanvaraisuuteen. Sen sijaan puolison matkojen maksattaminen ulkopuolisella taholla täytti lahjusrikkomuksen tunnusmerkit.

Helsingin Sanomat totesi edelleen pääkirjoituksessaan, ”ettei kyse kuitenkaan ole vain siitä, miten virkamies itse asian kokee vaan miten toimet vaikuttavat virkamiesten toimia kohtaan tunnettuun luottamukseen. Tässäkin suhteessa eletään uutta aikaa”.

Ei mitään moitittavaa?

Museon johtaja Gallen-Kallela-Sirenin mielestä hänen jäsenyytensä Guggenheim-neuvottelijan omistaman yrityksen hallituksessa tai hänen vaimonsa tuore työsuhde samaan yhtiöön eivät vaikuta hänen virkatoimiinsa.

Hän toteaa Helsingin Sanomien haastattelussa, että ”minun ainoa etuni ja asiani, jota olen ajanut, on Helsingin kaupungin etu. Ja laajemmin Suomen etu” (HS 16.1.).

Helsingin kaupungin lakimies laati pikavauhdilla selvityksen, jonka perusteella Gallen-Kallela-Siren ei ole esteellinen Guggenheim-hankkeessa. Lisäksi Gallen-Kallela-Siren kertoo tehneensä hallituspaikastaan sivutoimi-ilmoituksen, jonka hänen esimiehensä Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen on hyväksynyt.

Helsingin oman lakimiehen tekemä selvitys ei kuitenkaan ole sama asia kuin riippumattoman tahon tekemä arvio tai poliisitutkinta mahdollisesta lahjoman vastaanotosta.

Hallinto-oikeuden professori Olavi Mäenpään mukaan hallituspaikka ja vaimon työsuhde Ehrnroothin yritykseen ovat vain yksi viite likeisistä henkilösuhteista, joilla voi olla merkitystä jääviyttä arvioitaessa ( HS 17.1.).

Louko ja museonjohtaja

Olavi Loukon ja Janne Gallen-Kallela-Sirenin tapauksissa on runsaasti yhtäläisyyksiä, jotka pitäisi punnita ensin poliisin esitutkinnassa, saattaa syyteharkintaan ja sen jälkeen mahdolliseen käräjäoikeuden käsittelyyn.

Rikosoikeuden professori Matti Tolvasen mukaan olisi täysin perusteltua selvittää, onko Ehrnrooth syyllistynyt lahjoman antamiseen ja Gallen-Kallela-Siren lahjoman vastaanottamiseen.

Guggenheimin-museohanke vastaa suuruutensa vuoksi yksinään useaa sellaista hanketta, joiden neuvotteluista Olavi Louko sai sakkotuomion.

Vai päädytäänkö siihen, että taidebisnekseen sekaantuva Helsingin kaupungin virkamies voi toimia sinisilmäisesti ja Guggenheimin hallituksen jäsen naivisti? Virkamies toimii virkavastuulla myös silloin kun hän hallinnoi taidetta ja kulttuuria. Yritysjohtaja ei voi vaikuttaa virkamieheen etuja jakamalla ilman, että syntyisi epäilyä

Rahan Perässä

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet