Paikalliset

Esitys: Kaksi suurkuntaa tai viisi aluekuntaa

Selvitysmiehet tuovat vain kaksi vaihtoehtoa kuntapäättäjien arvioitaviksi.

Metropolialueen kuntarakennemallit käyvät vähiin, kun seudun kuntapäättäjät joutuvat kevään aikana ottamaan kantaa selvitysmiesten hallitukselle tekemiin esityksiin. Aiemmasta, tammikuussa tehdystä esityksestä on karsittu pienten osakuntaliitosten ja löyhän seutuhallinnon mallit.

Nykyiset valtarakenteet murtuvat molemmissa vaihtoehdoissa.”

Vantaan Sanomien tietojen mukaan ensi viikolla julkistettavassa esityksessä on vain kaksi vaihtoehtoa: Helsingin seudun 14 kunnasta tehdään joko kaksi suurkuntaa ilman metropolihallintoa, tai viisi aluekuntaa ja niiden päälle vahva seutuhallinto.

Maan hallitus odottaa kuntapäättäjien ottavan kevään aikana kantaa vain näihin vaihtoehtoihin, minkä jälkeen hallitus tekee kuntarakenteen muutosehdotuksensa.

Todennäköisesti kumpikaan malli ei saa kuntapäättäjien selkeää tukea, koska nykyiset valtarakenteet murtuvat molemmissa vaihtoehdoissa.

Valtiovarainministeriön asettamien selvitysmiesten lopullisessa esityksessä perustana ovat vahvat peruskunnat, kuten hallitusohjelmaan on kirjattu.

Kahden suurkunnan mallissa pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa) sekä Kirkkonummi ja Sipoo muodostaisivat yhden jättikunnan. Pohjoiset kehyskunnat (Kerava, Tuusula, Järvenpää, Nurmijärvi, Pornainen, Hyvinkää ja Mäntsälä) olisivat toinen metropolialueen suurkunta.

Tässä mallissa seudullinen yhteistyö perustuisi kahden suurkunnan ja valtion välisiin sopimuksiin ilman erillistä seutuhallintoa.

Toisessa vaihtoehdossa muodostettaisiin viisi aluekuntaa: Helsinki saisi Sipoon. Espoo laajenisi Kauniaisiin, Kirkkonummelle ja Vihtiin. Vantaaseen liitettäisiin Tuusula ja Kerava. Järvenpää, Mäntsälä ja Pornainen menisivät yhteen. Hyvinkää saisi tässä mallissa Nurmijärven.

Viiden aluekunnan päälle muodostettaisiin vahva seutuhallinto, jolla olisi oma vaaleilla valittava valtuusto. Seutuhallinto määrittäisi koko alueen kehittämisen tärkeimmät suunnat, muun muassa maankäytön, asumisen ja liikenteen perusratkaisut.

Selvitysmiehet luovuttavat esityksensä hallintoministeri Henna Virkkuselle (kok) ja metropoliasioista vastaavalle ministeri Krista Kiurulle (sd), jotka vievät sen ensin lausuntokierrokselle kuntiin, ja tekevät sitten esityksensä hallitukselle.

Kunnat uusiksi

Kuntarakenneuudistus kirjattiin hallitusohjelman yhdeksi tärkeimmistä tavoitteista.

Siihen liittyy läheisesti sosiaali- ja terveystoimen rakenneuudistus (Sote), valtionosuusjärjestelmän uudistus sekä kuntalain uudistus.

Hallituksella on kiire, mikäli aikoo toteuttaa suuruudistukset toimikautensa aikana. Ratkaisuja odotetaan viimeistään syksyllä.

Hallituspuolueet ovat vakuuttaneet, että ne eivät käytä pakkovaltaa, vaan ratkaisut tehdään yhdessä kuntien kanssa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Kommentit (44)

Kommentit

Metropolialue on

Metropolialue on vuosikymmeniä ollut Suomen kansainvälisesti kilpailukykyisin maankolkka. Se on asukkailleen ollut ja on edelleen yhtenäinen asumisen, työssäkäynnin ja vapaa-ajanvieton alue. Tämä kaikki on saavutettu nykyisen kuntarakenteen ja kuntien sopimusperustaisen yhteistyön kautta. Metropolialue toimii jo hyvin, ei siihen tarvita uutta hallintoa veronmaksajien taakaksi. Asumisen alueella on metropolissa epäonnistuttu pahiten. Kohtuuhintaiset asunnot puuttuvat, mutta se ei johdu hallintorakenteesta vaan valtion aravarahoituksen väärinkäytöstä.

On päivänselvää, että

On päivänselvää, että pääkaupunkiseudulle tarvitaan jonkin sortin metropolihallintoa. Nykyinen tilanne, että työpaikat ovat Helsingissä ja edulliset asunnot kaukana Keravalla, Kirkkonummella ja Mäntsälässä on silkkaa ihmisten ja kansantalouden haaskuuta. Laskin että pelkästään helsinkiin muista kunnista pendelöinti haaskaa noin 9,6 miljoonaa täyttä työpäivää vuodessa. Kunkin Helsinkiin pendelöijän (joita on 160.000) omaksi osaksi tulee 60 täyttä työpäivää vuodessa liikenteessä istumista. Järjetöntä ajanhukkaa! Monille kaksinkertaisesti vuosilomansa verran istumista! Jos minimoidaan nykyinen kuntien välinen kilpailu hyvistä veronmaksajista ja hyvistä yrityksistä, niin työmatkaliikenteeseenkin tulee järkeä. Voidaan ohjata työvoimavaltaiset yritykset julkisen liikenteen helposti tavoittaviin solmukohtiin (esim. Tikkurila, Myyrmäki, Leppävaara). Voidaan kaavoittaa edullisia asuinalueita riittävän lähelle työpaikkoja. Voidaan tasata sosiaalisia kustannuksia, niin ettei jokin entinen kunta joudu kärsimään sosiaalisen asuntotuotannon tuottamista 'pienemmistä' veronmaksajista tai lapsivaltaisen alueen aiheuttamista päiväkoti- ja koulukustannuksista. Metropolin idea on juuri se, että se helpottaa arkielämäämme ja tasaa sosiaalista vastuuta. Erittäin tervetullut idea! Mikä tässä nyt sitten on niin vaikeaa? No kun kunnanjohtajat, ja virkamiehet, ja kaupunginhallitukset jne jne, pelkäävät omien palliensa puolesta. Anteeksi vain pallit, te kuulutte menneisyyteen. Nykyajan johtaminen on yhteisöjohtamista ja verkostojohtamista ja laajaa yhteistyötä ilman palleja ja pokkurointia. Helpoiten se onnistuu, kun rakenteet eivät sitä ehdoion tahdoin estä ja haittaa. Joten terveyuloa metropoli - kunhan muoto on sellainen, että reuna-alueetkin pääsevät päättämään asioista!

Taas tuli maireata tekstiä ja

Taas tuli maireata tekstiä ja ihmisten asunnottomuudella pelataan. Turhaa puhetta vihreät eikä mikään muukaan puolue vallankahvaan päästyään ei aja edullisten asuntojen rakentamisen puolesta! Tämäkin on nähty jo vuosikymmeniä asuntopula ja liian kalliit asunnot vaivanneet suuria kaupunkeja, mitä suurempi kaupunki sitä suurempi asuntopula ja sitäkin kallimmat asuntojen hinnat. Katso vaikka todellisia suurkaupunkeja maailmalla kuten Lontoo, New York, Pariisi ja sitä rataa, niissä vuokrat ja omistusasuntojen hinnat hipovat pilviä! niin on turhaa tulla kosiskelemaan, että vihreät, sitten tekisivät niitä asuntoja ja ihan työpaikkojakin luodaan, kunhan saadaan isoakin isompi metropoli aikaan. Kansan kusetusta!

Miksi vihreät sitten eivät

Miksi vihreät sitten eivät aja esittämääsi politiikkaa? Sen sijaan pääsääntöisesti keskitytään vastustamaan rakentamista. Kapuloita lyödään aina rattaisiin, jos ei satu olemaan pyörätiestä kyse. Tuntuu, että teillä vallitsee hajoita ja haaveile linja. Ei suostuta mihinkään ehdotuksiin ja haaveillaan metropolista ilman, että sitä koskaan suostutaan rakentamaan. Ihan kiva, mutta tervetuloa tänne todellisuuden puolelle. Ihan rohkeasti peremmälle vaan. Oikeassa olet siinä, että palleja on liikaa ja niiden puolesta pelätään. Oli yhdistymisen lopputulos mikä hyvänsä, siitä on hyötyä vain jos jakkarat karisee vähintään puoleen nykyisestä. Hallintoa on jo ennestään aivan liikaa. Todennäköisenä pidän sitä, että liitellään kuntia ja virkamiehet vain lisääntyvät. Kaikki valtsikassa muutaman luennon istuneet tietävät hyvin, että miten tämä toimii.

"Jos minimoidaan nykyinen

"Jos minimoidaan nykyinen kuntien välinen kilpailu hyvistä veronmaksajista ja hyvistä yrityksistä, niin työmatkaliikenteeseenkin tulee järkeä." Vaula Norrena on oikeassa. Mutta kannattaako sittenkään tavoitella tätä?: Kunnat lopettavat kilpailun hyvistä veronmaksajista ja hyvistä yrityksistä. -> Hyvät veronmaksajat ja hyvät yritykset muuttavat Tallinnaan ja ehkä kauemmaksikin. -> Jäljellä on enää alempaa keskiluokkaa ja pienipalkkaisia ostamassa asuntoja tai vuokraamassa niitä. -> Asuntojen hinnat ja vuokrien hinnat laskevat. -> Pienipalkkaisellakin on varaa asua työpaikan lähellä.

Taas naurettavaa lapsellista

Taas naurettavaa lapsellista ja naiivia kommenttia viherpiipertäjiltä ! Astukaa maan tai maapallon pintalle ja ajatelkaa rationaalisesti maailman menoa, vanhaan vihreiden ajattelumaailmaan ei ole koskaan enää paluuta. Nyt eletään markkinataloudessa, vaikka me kaikki ei edes sitä haluta. Kuitenkin me kaikki haluamme ne hyvät puolet kaikesta, mutta unohdetaan (piiloitetaan) ne huonot, ja yhtäkkiä keksitään jotain omasta päästä joka on aivan suoraan "Karl-Marxin" utopismista ! Eikö jo kaikki ole tajunneet mitä tuolla NL:ssä tapahtui, kun rakennettiin "SUURTA" ja pakotettiin tekemään "SUURTA" !?!?!?!??

Harvoin on kellään jalat näin

Harvoin on kellään jalat näin tavattoman tukevasti irti maasta. Miten muka "työpaikat ohjataan liikenteen solmukohtiin" ? Ja miten niin suurkunta lopettaisi suhmuroinnin, valtapelin, kaavoitustoilailut ja oman ja kaverien edun ajamisen ? Ei se asia valitettavasti mitenkään liity kuntarajoihin. Arkielämän helpottamisesta ja tehostamisesta on esim Espoon terveyspalvelut hyvänä esimerkkinä. Suomen toiseksi suurin kaupunki pystyi järjestämään lääkäriajan terveyskeskukseen arviolta noin kolmen tai neljän kuukauden päähän. Jonossa ollaan, lähempänä sitten kuulemma ilmoittavat tarkemmin.

Etkös Pella ole jo huomannut

Etkös Pella ole jo huomannut Vaula Norrenan kommenteista hänen luulevan olevansa maija poppanen, joka valtaa saatuaan taikoo asioita yks kaks mitä mieleen välähtää ja lentää sateenvarjollaan taas pois!

JOHTAMISTA ja OHJAILUA...

JOHTAMISTA ja OHJAILUA... sitähän sillä metropolihallinnolla halutaan. Perussuomalaisempi ratkaisu on, että ihmiset päättävät itse asioistaan - siksi kunnallisella itsehallinolla on itseisarvo

JOHTAMISTA ja OHJAILUA...

JOHTAMISTA ja OHJAILUA... sitähän sillä metropolihallinnolla halutaan. Perussuomalaisempi ratkaisu on, että ihmiset päättävät itse asioistaan - siksi kunnallisella itsehallinolla on itseisarvo

Totta Jukka Kilpi. Mitä

Totta Jukka Kilpi. Mitä suuremmaksi kunta muuttuu ja mitä enemmän alueella on kansaa sitä suurempi hallintokoneisto, vaan silloin on ihminen sitäkin pienenmpi. Suurta metropolia hamutessaa ihmiset eivät ymmärrä tulevansa pieniksi numeroiksi, joilla ei enää sen jälkeen ole edes nimeä!

Nimen omaan vahva

Nimen omaan vahva metropolihallinto tarkoittaa ihmisten itsepäätäntää. Kun vaaleilla valitut edustajat päättävät, se on ihmisten itsepäätäntää, eikös? Jos tulee jättikunta, niin toki välttämättä silloin tulee myös aluevaltuustot. Jos taas ei tule jättikuntaa, tulee kuitenkin laajemman alueen asioista (maankäyttö, kaavoitus, asuntorakentaminen, liikenne mm.) päättävä valtuusto, joka ei koostu virkamiehistä, vaan edelleen ihmisten valitsemista edustajista. Edustajien välityksellä ihmiset kunnissakin päättävät.

Eikös valtuutetut ole aina

Eikös valtuutetut ole aina vaaleilla valittu??? Vai missä Vaula Norrena on ollut vaalien aikaan? Vaula ei näytä ymmärtävän, että mitä suurempi sakki äänestäjiä sitä harvemmin oman edustajansa saa päättäviin elimiin. Kuka on sanonut, että tulisi aluevaltuustot, ei takuulla tule, älä unta nää! Suurin osa jotka nytkin ajaa suurta metropolia sahaa samalla omaa oksaansa!

Kyllä on sinulla vielä paljon

Kyllä on sinulla vielä paljon oppimista kunnallispolitiikassa, kun ne asiat ei mene näin yksinkertaisesti, että kun toivoo, niin sitten se kaikki toteutuu!! Voi hellalettas, onneksi et huseeraa Espoossa!

Olen ihmeissäni siitä

Olen ihmeissäni siitä vaihtoehdottomuudesta, jolla pääkaupunkiseudun tulevaisuutta katsellaan. Jossain on päätetty että alue ja sen väkiluku kasvaa. Siihen lähtökohtaan perustuu kaikki, aivan koko setti. Kaikki skenaariot. Tämä, kuten metropolihaihatus kokonaisuudessaan, on suuruuden ihannointia, jolle ei ole perusteita. Ensinnä, metropolin kilpailukykyhyödyt kansainvälisesti ovat mielikuvien tasolla. Ekologiset hyödyt uskotaan saatavan pendelöinnin vähentämisestä, tiiviimmän rakentamisen myötä, mutta todellisuudessa työn ja harrasteiden perässä liikutaan suurissa kaupungeissa enemmän kuin pienissä. Asuntopolitiikaksi kutsumme sitä pk-seudun veronmaksajien tappioksi koituvaa käänteistä aluepolitiikkaa, jolla suurkaupunkia rakennetaan investoinneista piittaamatta, uskoen asuntojen niin halpenevan. Valitettavasti tuotanto suuntaa kysyntää ja trendiä vahvistavilla toimilla saadaan aikaan vain asumisen kallistuminen edelleen. - Kaupungin kasvu ei alenna asumisen hintaa, minkä voi helposti todeta vaikkapa Tukholman tai Lontoon hintatasosta.

Kaupunkien kasvu perustuu

Kaupunkien kasvu perustuu siihen, että porukka ei halua asua landella. Mitä kohtaa et ymmärrä? Maalaisten elämäntapa on muuten ekologisuudesta kaukana. Kymmenien kilometrien kauppareissut (harrasteista puhumattakaan), asutaan kahden ihmisen voimin muutamaa sataa neliötä "hyvin hengittävää" taloa, pidetään kaikenmaailman romuvajat lämpimänä vuoden ympäri ettei vaan vuosikertajäteöljyt pääse jäätymään ja traktorikin suunnilleen yötäpäivää tyhjäkäynnillä odottamassa josko isäntä jaksaisi tehdä jotain. Emännällä on hella kuumana kaiken päivää ja ruokaa tehdään komppanialle, vaikka vain isäntä tulee evästämään. Tunkiolle kipataan loput. Summa summarum, mitä hyvää tai ekologista on landella asumisessa? Faktoja kehiin!

Alkaako vastavalitun

Alkaako vastavalitun perussuomalaisen palli jo nitistä liitoksistaan? Faktat puhukoot puolestaan, kuntien yhdistäminen on kansantalouden etu. Minä en halua maksaa penniäkään yhdestäkään ylimääräisestä pallista.

Insinööri-ekonomi ei olekaan

Insinööri-ekonomi ei olekaan pienen ihmisen asialla. Yrittääkin ajaa suuren pääoman etua hyvä, kun sanoit sen julki, niin kansakin sen tietää! Faktaa onkin tosiasia mitä kokkarit ja punavihreät ajaa, pienen ihmisen sivuuttamista ja unohtamista! Ilmankos kokkarit ovatkin viimeaikoina olleet ihmeen hyvää pataa vihreiden kanssa, tämä lehmä siellä ojassa oli!

En kyllä pysty ymmärtämään

En kyllä pysty ymmärtämään miten persujen pallit tähän liittyy. Kok ja vihr tekevät Stadissa päätökset. Heillä on enemmän sitä menetettävää ja ilmeisesti pelko p*rsiissä. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että pallien määrästä vähintään puolet pois jos mitään liitoshommia mietitään.

Kahden suurkunnan malli sopii

Kahden suurkunnan malli sopii 1800 -luvulle, jolloin Helsingin niemen eteläosassa oli keskikokoinen kaupunki, jota ympäröi laajat maaseutualueet. Kahden suurkunnan mallissa unohdetaan kokonaan, että tärkein raideväylä on Helsinki - Hyvinkää -rata, jonka varrelle huomattava osa asutuksesta ja työpaikoista on ryhmittynyt. Lisäksi siinä sivuutetaan lentoaseman ympärillä jo oleva ja Kehäradan alueen valmistumisen myötä huomattavasti vahvistuva työpaikka- ja asuinalue. Lentomelua välttävät, mutta Kehäradan uusissa työpaikoissa työskentelevät muuttavat lentokenttäalueen pohjoispuolelle - uuden Suur - Helsingin ulkopuolelle.

Kertokaapas, että kuinka moni

Kertokaapas, että kuinka moni pieni ihminen tuottaa verorahoja. Otan esimerkin yrittäjän arjesta. - Myynti 1000 euroa + alv - Kulut 600 euroa - Voitto 400 euroa - Tuloverot voitosta noin 100 euroa Veroja maksetaan tonnin alv 0 myynnistä 240 euroa + lisäksi palkkaverot. Toivottavasti pienen ihmisen pää ei laskennastani mene sekaisin - no ei tarvitsekaan, koska yhteiskunnan tyhjyyttään kumiseva kassa saa jokaisesta B-B tonnin myynnistä 240 euroa kuin manulle illallinen. Suuresta miljoonan potista samalla laskentakaavalla yhteisvastuuseen menee siis 240000 euroa. Alkaako pieni ihminen tajuamaan, että ei ole mitään järkeä maksaa kalliista virkamieskoneistosta, joita verovaroin rahoitetaan. 240000 eurolla saa paljon paalutorin punaiseen koppiin hernesoppaa. Ja minä en sitä hernesoppaa syö, riittää että rahoitan kansalaisille hernesoppaa 240000 eurolla.

"Kertokaapas, että kuinka

"Kertokaapas, että kuinka moni pieni ihminen tuottaa verorahoja." Jokainen ihminen maksaa arvonlisäveroa ostoksistansa - paitsi rahatalouden ulkopuolella elävät. Mutta heitä ei taida olla Suomessa.

5 suurkunnan mallissa on myös

5 suurkunnan mallissa on myös puutteita: - Vihti ei juurikaan kuulu Espoon vaikutuspiiriin. Välissä on Pohjois - Espoon harvaan asuttu takamaa. - Klaukkala ja muu Etelä - Nurmijärvi kuuluu Vantaan eikä suinkaan Hyvinkään vaikutuspiiriin. - Sipoo on aika erillään Helsingistä. Yhteystarpeita lähinnä vain Koillis - Helsinkiin. Vantaa, Kerava ja Järvenpää sekä idässä Porvoo tärkeitä sipoolaisille. Ehdotuksesta näkyy selvästi, että hallintoministeri Henna Virkkunen on keskisuomalainen poliitikko, joka ei tunne eikä ole kiinnostunut Helsingin seudun asukkaitten asioista! Sama pätee metropoliasioista vastaavaan porilaiseen ministeriin Krista Kiuruun!

Tahtoisin kovasti tietää

Tahtoisin kovasti tietää millä perusteilla liitettävät kunnat on valittu. Aluekuntamalli on ainakin yhdyskuntarakenteen kannalta täysin käsittämätön. Espoon ja Vihdin välissä on Nuuksion kallioylänköalue, joka eristää ehdotetun aluekunnan osat tehokkaasti toisistaan. Sipoon lounaisosat ovat samantapaista jyrkkää kalliomaastoa kuin Nuuksio, joten sinne Helsingin taas on turha uneksia laajenevansa, ainakaan ilman tonnikaupalla dynamiittia. Kahden suurkunnan mallia en missään nimessä kannata, koska siinä päätöksentekijöiden on käytännössä pakko ryhtyä kokopäiväisiksi tai mitään ei koskaan saada päätettyä.

Mihin on unohtunut kolmas

Mihin on unohtunut kolmas malli? Noin 14 kuntaa ja sen päälle metropolihallinto? Kyllähän jotain järkevää voisi tässäkin tehdä, kunnanrajojen tarkistuksia, Kauniainen Espooseen tai päinvastoin? Mutta kysymys Kirkkonummesta ja Espoosta on akuutti, onhan rantaradan mahdollisuudet täysin unohdettu alueilla Mankki-Luoma-Espoonkartano. Siellä meillä on rakentamatonta aluetta, mutta Kirkkonummi ei oikein lämpene. Tarvittaisiin kaupunkirataa ainakin Kauklahteen saakka. Ehkäpä seutuhallinto voisi muuttaa asian?

Ja tämä vapaa(matkustaja?)

Ja tämä vapaa(matkustaja?) agentti asuu Kauklahdessa, eikö niin?

Elkääpä mitä, jos

Elkääpä mitä, jos pakkoliitoksiin mennään niin meikäläistä on alkanut miellyttää tuo femma. Tuusulassa ja Keravalla on paljon sen lajin tietotaitoa, josta Vantaa hyötyisi. Ja lisäksi se maaomaisuus, se maaomaisuus. Ei paha ollenkaan.

Tässä asiassa samaa mieltä,

Tässä asiassa samaa mieltä, jos pakkoliitokset tulevat, niin juuri tuo viisi kuntaa näyttäisi inhimisemmältä ja luontevammaltakin, noin seutukarttaa katsoen. Mutta pahoin pelkään tästäkin kaaoksen tulevan, kuka ja mikä pystyy hallitsemaan liian suuria massoja? Jääkö joku, jotkut taas jalkoihin?

Mulle kelpaa kumpikin malli

Mulle kelpaa kumpikin malli verrattuna nykytilaan. Hyvä että yritetään kehittää. Ja jos nyt päätetään jotain niin ei se sitä tarkoita että kehitys lopetetaan siihen. tämän jälkeen kin voi ja pitääkin kehittää vielä lisää.

On erittäin ikävää, että

On erittäin ikävää, että näyttää siltä, että esittelyssä on jätetty kokonaan huomioitta vähäisten kuntaliitosten malli. Tässä esitetyssä mallissahan ei vielä oteta kantaa metropolihallintoon, joka jouduttaisiin joka tapauksessa ottamaan ainakin viiden kunnan mallin päälle - kun nimenomaan kaavoitusasioissa yhteistyön kanssa on ongelmia ja "kermankuorinta" on yksi iso syy yhteiselle hallinnolle, Espoon, Vantaan ja Helsingin erottaminen toisistaan vähän isommiksi kilpaileviksi kunniksi ei ole järkevä. Viiden kunnan malli vaatisi tuekseen silti metropolihallinnon, jos haluttaisiin oikeasti päästä alkuperäisiin tavoitteisiin paremmasta seudullisesta suunnittelusta. Tästä päästäänkin siihen ongelmaan, että esitetyt kunnat ovat niin isoja, että niistä tulee väistämättä byrokraattisia. Tämä hukkaa resursseja ja hankaloittaa päätöksentekoa ja kuntalaisen elämää. Kuitenkin jos viiden kunnan mallissa joudutaan ottamaan vielä päälle metropolihallinto, niin alueellinen demokratia jää sikseen - meillä ei ole varaa kolmeen hallinnon tasoon. Näiltä osin kahden kunnan malli voisi olla järkevämpi, jos heti sen toteutuksessa keskitytään myös alueelliseen demokratiaan ja siirretään osa kunnan päätöksistä aluekeskustasolle. Jättikunta on jo itsessään pieni metropoli, sen alle on pakko saada päätäntävaltaa lähemmäs kuntalaisia.

Tämä piilokommunistinen

Tämä piilokommunistinen kokoomushallitus on viemässä läpi kaikkea järjetöntä kuten tämä metropolialue. Halutaanko Pajusesta (KOK) puolen Suomen kuningasta? Kokoomus on johdonmukaisesti politiikallaan tuhonnut Suomea.

Vantaalla meillä on pitkään

Vantaalla meillä on pitkään ollut pienimuotoista kansalaisdemokratiaa edustavat aluetoimikunnat: Myyrmäki, Aviapolis, Hakunila, Korso ja Koivukylä ja nyt uutena Kivistö. Olen ajatellut, että näiden avulla ikäänkuin harjoitellaan paikallishallintoa sitä varten, kun joskus ne aluevaltuustot tulevat. Toki aluetoimikuntien päätösvalta on nyt naurettavan pieni, vain yhteisöllisyysrahoja saamme jakaa alueen järjestöille ja lausuntoja antaa kaavoituksesta. Joskus on kuulemma ollut isompikin päätösvalta aluetoimikunnilla. Joka tapauksessa: jos kunnallinen päätöksenteko aiotaan säilyttää oman toimen ohella tehtävänä luottamustoimena, niin päätöksentekoa on pakko pilkkoa pienempiin osiin. On ärsyttävää, jos tehdään suurkuntia ja sitten niiden päälle vielä suurpoliitikkojen suurpäätöksentekotaso. Päätöksenteko etääntyy tavallisista kansalaisista entistä enemmän silloin. Mieluummin niin, että tulee suurkunta, jonka kunnanvaltuustossa on sovitut paikkamäärät kustakin alueellisesta vaalipiiristä. (Niin ettei Helsingin keskustassa asuvat ministerit vie kaikkia valtuustopaikkoja). Tämän lisäksi tarvitaan aluevaltuustot, alueet voivat olla esim. 50.000 asukkaan keskittymiä. Aluevaltuustot saavat suurkunnan budjetista jyvitetyt määrärahat, joiden perusteella ne voivat päättää oman alueensa asioista. Käsittääkseni jotensakin näin toimitaan Pariisissa, Lontoossa ja eikös Ruotsissakin ole alueelliset vaalipiirit suurkunnissa? Ärsyttävää, että metropolin selvitysmiehet kävivät selvittelemässä yhtä, ja nyt heittävät puun takaa aivan toista. Joudutaan hösäämään lausuntoja kiireaikataululla, ilman kunnollista tietoa asioista. Voihan siinä ollakin koira haudattuna. Meidän valtuutettujen tehtävä on kaivaa raato esiin, jos näin on.

Tuskin kohtuu hyvin pärjäävät

Tuskin kohtuu hyvin pärjäävät kehyskunnat haluavat vapaaehtoisesti tulla mukaan maksamaan kriisikunnan rajoilla keikkivan Vantaan jättivelkoja, niitä kun ei hetkessä makseta. Olisi muutenkin väärin maksatuttaa niillä Vantaan töppäyksiä. Vantaan luonnollinen liitospaikka on Helsinki, kun kaupungit ovat kasvaneet yhteen. Pientalovaltaiset kehyskunnat sopivat paremmin keskenään yhteen kuin kerrostalovaltainen Vantaa. Yksi hyvä vaihtoehto on pilkkoa Vantaa kahtia, jossa Espoo saisi länsipuolen ja Helsinki mustana pekkana itäpuolen rupualueet, mutta saisihan Helsinki sieltä myös maa-alueitakin. Jako voisi mennä vaikka Hämeenlinnan väylän kohdalta, jossa itä puoli on Helsinkiä ja länsi Espoota.

Ennen kannatti matalan

Ennen kannatti matalan veroäyrin takia ostaa asunto Kauniaisista, mutta nyt sellainen etu näyttää valuvan historiaan. Neljäntoista kunnan seutukaavayhdistelmää ajatellen miten kävisi veroäyrin - nousisiko se vai laskisi ? En ole siitä asiasta huomannut juuri kirjoitettavan.

Ainoa järkevä vaihtoehto on

Ainoa järkevä vaihtoehto on liittyä osaksi Helsinkiä. Mitä tekemistä meillä on Tuusulan, tai Keravan kanssa. Mitä me sieltä saamme. Emme mitään. Helsingistä saamme kaikki. Hyksiin on esim Kaivokselasta 20 minuutin matka kun Peijakseen kestää yli tunnin. Helsingissä on mahtava kulttuuritarjonta, ihania kahviloita ja ruokapaikkoja kauniita puistoja ja sieltä on suora yhteys merelle. Miksi löisimme hynttyyt yhteen ummehtuneen kepulaiskunnan Nurmijärven kanssa. Luoja varjele meitä joutumasta pakkoliittoon pienten ja aivokuolleitten Pohjois-Vantaan naapurikuntien kanssa!

Ainoa järkevä vaihtoehto on

Ainoa järkevä vaihtoehto on liittyä osaksi Helsinkiä. Mitä tekemistä meillä on Tuusulan, tai Keravan kanssa. Mitä me sieltä saamme. Emme mitään. Helsingistä saamme kaikki. Hyksiin on esim Kaivokselasta 20 minuutin matka kun Peijakseen kestää yli tunnin. Helsingissä on mahtava kulttuuritarjonta, ihania kahviloita ja ruokapaikkoja kauniita puistoja ja sieltä on suora yhteys merelle. Miksi löisimme hynttyyt yhteen ummehtuneen kepulaiskunnan Nurmijärven kanssa. Luoja varjele meitä joutumasta pakkoliittoon pienten ja aivokuolleitten Pohjois-Vantaan naapurikuntien kanssa!

Ainakin kehyskunnat ovat

Ainakin kehyskunnat ovat hoitaneet taloutensa paljon paremmin kuin Vantaa. Eikä niillä tosiaan ole mitään tekemistä Vantaan kanssa. Vantaa kun on ollut perinteisesti se vasemmistovetoinen kunta pk-seudulla ja tuloksetkin näkyvät nyt, velkaa on kuin pahimmallakin kriisikunnalla, joten ovat tosiaan mokailleet. Ainoa järkevä ulospääsytie Vantalle on liittyä Helsinkiin tai toivoa jos valtio tulisi pelastamaan konkurssilta. Entisenä Vantaalaisena nykyisenä jo vuosikausia asuneena kehyskuntalaisena toivoisi toki, että Vantaa pääsisi ahdingostaan, kun yrityshalua siellä kovasti on, mutta liitosta siihen tuskin kovin moni kehyskunta haluaa, talous Vantaalla on liian surkeassa kunnossa.

Sekä 2:n että 5:n kunnan

Sekä 2:n että 5:n kunnan malli ovat aivan kelvottomia. Tarvitaan kolmas, 8:n tai 10:n kunnan vaihtoehto: (1) Kirkkonummi = nyk. Kirkkonummi + Inkoon itäosa + Siuntion eteläosa (Siuntion pohjoisosa Lohjaan ja suurin osa Inkoosta Raaseporiin) (2) Vihti = nyk. Vihti + Karkkila (mahdollisesti myös Veikkola Kirkkonummesta) (3) Nurmijärvi = nyk. Nurmijärvi (pienet rajantarkistukset mahdollisia) (4) Hyvinkää = nyk. Hyvinkää (5) Mäntsälä = nyk. Mäntsälä + Pukkila (ehkä alueita myös Pornaisten pohjoisosasta) (6) Järvenpää = nyk. Järvenpää + Tuusulan pohjoisosa + suurin osa Pornaisista (7) Kerava = nyk. Kerava + Tuusulan eteläosa + suurin osa Sipoota (mm Nikkilä) (8*) Vantaa = suurinpiirtein nykyinen Vantaa (9*) Espoo = nyk. Espoo + Kauniainen (10*) Helsinki = nyk. Helsinki + Sipoon eteläosa (josta itäisin osa Porvooseen) Tähdellä (*) merkityt kunnat voitaisiin vaihtoehtoisesti yhdistää "Suur-Helsingiksi". Joitakin hienosäätöjä tarvittaneen, esim: - voisivatko Helsingin pohjoisimmat osat kuulua Vantaaseen (mm. Suutarila, Puistola)? - voisivatko nyk. Vantaan länsiosasta kuulua alueita Nurmijärveen, ja joitakin alueita Helsinkiin, vai pitäisikö niistä muodostaa oma kuntansa, jolla keskuksena Myyrmäki tai Kivistö (silloin tuohon kuntaan voisi kuulua myös Klaukkala Nurmijärvestä)? - Muitakin vaihtoehtoja on olemassa "Suur-Helsingin" alueella. Onhan arveltu, että nykyinen Helsinki olisi liian suuri hyvin hallittavaksi kaupungiksi. Jos pienempiä kaupunkeja kaivataan, niitä voisivat olla mm Espoon eteläosasta muodostettava "Tapiolan" kaupunki, Espoon itäosista muodostettava "Leppävaaran" kaupunki, ja Helsingin Itäosasta muodostettava "Itäkeskuksen" kaupunki, Helsingin itäisimmistä osista ja Sipoon eteläosasta muodostettava "Itäsalmen/Östersundomin" kaupunki. Nykyisestä neljästä kaupungista mahdollisesti muodostettava "Suur-Helsinki" on oma erillinen aiheensa, jonka osalta päätöksenteko vienee eniten aikaa. Alussa pitäisi hyväksyä tämä kolmas vaihtoehto, jossa voisi ainakin aluksi olla yllä luetettut 10 kuntaa. Perusteluja: - Näissä 10 kunnassa on kussakin yli 20.000 asukasta (20.000 asukasta on ollut jonkinlainen vaatimus kuntauudistuksissa), useimmissa yli 50.000 asukasta. Siten ne eivät olisi liian mammuttimaisia verrattuna muuhun Suomeen syntyviin kaupunkeihin, joiden lukumäärä jäänee alle 150:n. - Kukin näistä 10 kunnasta muodostaa selvän kokonaisuuden, jolla on selvä keskuksiensa. - Etäisyydet näiden 10:n kunnan keskuksiin ovat kohtuullisen pieniä ja keskuksiin on luonnolliset, kohtalaisen hyvin toimivat kulkuyhteydet - Kuntien rajat yhtyvät melkoisen hyvin nykyisiin "mikro-työssäkulkualueisiin" - Kaikilla 10:llä kunnalla on kohtalaisen hyvät kunnalliset palvelut, joita tarvitsee täydentää jonkin verran kuntiin liitettäviä uusia alueita varten. Siis Keski-Uudellemaalle ei pidä muodostaa kahta tai viittä kuntaa, vaan "täysi kymppi": 10 kuntaa.

Tässä vaiheessahan kukaan ei

Tässä vaiheessahan kukaan ei tiedä mitä mahdollinen yhdistyminen tuo tullessaan. Mikäli palvelut toimii paremmin, syntyy säästöjä, johtajien määrä ja kulut vähenee yhdistymistä voi kannattaa.

Missä päin Suomea näin

Missä päin Suomea näin todella olisi käynyt? Tietääkseni ei missään.

Minun mielestäni metropoli

Minun mielestäni metropoli vahvistuu ja kehittyy vain yhdistämällä nyt vahvat ydinkaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen yhdeksi kaupungiksi. Kehyskunnista jotka ovat pääosin haja-asutusaluetta ja palvelut jhajallaan olisi vain riesaa. Kerava ja Kirkkonummi voidaan joskus ottaa mukaan lähinnä siksi että niihin menee jo nyt raideliikenne.

Mitä metropolin vahvistuminen

Mitä metropolin vahvistuminen ja kehittyminen käytännössä tarkoittaa? Kustannukset kasvavat kun isossa kunnassa tarvitaan lisää erilaista väliportaan hallintoa. Pieniä säästöjä voidaan saavuttaa keskittämällä palveluita esimerkiksi niin, että uudessa isossa kunnassa olisi vain kolme terveysasemaa: nykyisen Helsingin alueella asuvat käyttäisi Haartmannin terveysasemaa, nykyisten Espoon ja Kauniaisten alueella asuvat Jorvin terveysasemaa ja nykyisen Vantaan alueella asuvat Peijaksen terveysasemaa. Seudun iso ongelma on asutuksen hajautuminen kehyskuntiin ja sitä kautta syntyvä epäterve segregaatiokehitys: kehyskuntiin valuu merkittävä osa veropohjasta. Tätä ei voida katkaista, mikäli kehyskunnat eivät ole mukana ratkaisussa.

Eli Vantaan säilyminen

Eli Vantaan säilyminen Vantaana ei ole mahdollista näissä yhdysvaltalaisen konsulttiyhtiön suosittelemissa peruspalvelualasajoissa? Uskomatonta. Että mun synnyinkaupunkini pyyhitään pois kartalta siksi, että EK ja Kokoomus vaatii enemmän rahaa rikkaille? Koska siitähän tässä nimenomaan on kyse. Annetaan suuryritysten kiertää veroja miljardien edestä joka vuosi, korotetaan arvonslisäveroja ja haikaillaan yritysveron laskemisen perään. Varat pitää saada siirrettyä rikkaimmalle prosentille ja maksajiksi pakotetaan pienituloiset, julkisia palveluja tarvitsevat ihmiset.

Vihti-Espoo-Kauniainen-Kirkko

Vihti-Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi, nimeksi tietysti VISPOO !

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu