Kaupunki jakoi samaa työtä tekevät kahteen kastiin – Näin ratkaisua perustellaan

Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveysalalla on monessa ruokailutilassa kahden kerroksen väkeä. Samassa tilassa ruokailee hoitajia, joille lounashetki on palkallista aikaa ja heitä, joiden työpaikallaoloaikaa ruokatauko pidentää puoli tuntia päivässä.

Sairaanhoitaja Kirsi Mäkilaine ihmettelee, miten on mahdollista, että yksi Vantaan perusteluista kyseiselle työaikaratkaisulle on tasa-arvon edistäminen.

– Eihän tuo lisää kuin epätasa-arvoa, joka syö työilmapiiriä.

Hoitajien epätasa-arvoiseksi haukkuman työaikaratkaisun taustalla on työehtosopimusneuvotteluissa tehty päätös poistaa niin sanottu muodollinen jaksotyö kunnallisesta työehtosopimuksesta (kvtes) ja siirtää työntekijät jaksotyöhön.

Vantaa ei kuitenkaan siirtänyt työntekijöitä jaksotyöhön vaan yleistyöaikaan.

Mäkilaineen väite vahvistetaan Tehyn edunvalvonnasta."

Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala perustelee ratkaisua seuraavasti: Jaksotyö on oikea valinta, jos yksikössä on tarpeen teettää toistuvasti yli yhdeksän tunnin työvuoro tai yötyötä. Muutoin oikea sovellettava työaikamuoto on yleistyöaika.

Vaikka hoitajat siirretään yleistyöaikaan, se ei vaadi ruokailua omalla ajalla, toteaa sairaanhoitaja Mäkilaine.

– Joustavasti työn ohessa ruokailu työaikana onnistuu myös yleistyöajassa, se löytyy kuntapuolen työehtosopimuksesta.

Mäkilaineen väite vahvistetaan myös Tehyn edunvalvonnasta.

Työaikamuodon muutos koskee lähi- ja sairaanhoitajia terveysasemilla, kouluterveydenhoitajia sekä neuvoloiden terveydenhoitajia ja perheohjaajia.

Työn ohessa työajalla ruokailevat edelleen ne hoitajat, jotka ovat tulleet kaupungille töihin ennen vuotta 2008. Väitteeseen siitä, että ratkaisu lisää epätasa-arvoa, kaupungilta muistutetaan Vantaan työyhteisöjen olevan moniammatillisia.

– Työ- ja virkaehtosopimuksissa on sovellettavana tehtävä- ja ammattialakohtaisia työaikamuotoja. Tämän vuoksi työpaikoilla ei tule olemaan tilannetta, jossa sovellettaisiin kaikille täysin samoja sopimusehtoja, kuuluu kuuluu henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievosen ja apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salmisen allekirjoittama kaupungin vastaus. 

Ratkaisu vaikuttaa myös potilaisiin lisäämällä odotusaikaa kiireisimpinä vastaanottotunteina."

Kun kaikki hoitajat vielä ruokailivat työn ohessa, ruokailuun meni yhdeltä hoitajalta päivässä vartti tai kaksikymmentä minuuttia, laskeskelee Mäkilaine.

– Nyt ruokailu vie puoli tuntia ja tuskin kukaan ottaa potilasta sisään enää 10 minuuttia ennen kuin oma aika eli puolen tunnin ruokatauko alkaa.

Mäkilaineen mukaan ratkaisu siis vaikuttaa myös potilaisiin lisäämällä odotusaikaa kiireisimpinä vastaanottotunteina.

Kaupungin mielestä ruokailu omalla ajalla lisää paitsi tasa-arvoa myös hoitajien jaksamista. Mäkilaine ei selitystä niele.

– Nythän osalla hoitajia työpaikallaoloaika piteni puoli tuntia päivässä eli kaksi ja puoli tuntia viikossa ja osalla ei. Miten sellainen lisää työssäjaksamista?