Puheenaihe

Mila, 4, putosi kiipeilytelineestä ja loukkaantui päiväkotiretkellä – Vanhemmat yllättyivät: Lapsi ei olekaan täysin vakuutettu

[email protected] p0400-42488

Nelivuotias Mila lipesi päiväkodin retkellä leikkipuiston kiipeilytelineestä. Putoamisen seurauksena katkesi käsi ja se kipsattiin. Hoitotoimet sujuivat mallikkaasti ja kaupungin vakuutus kattoi hoidon kuluineen.

Samassa putoamisessa oli Milan käteen tullut myös hermovaurio. Sen kuntoon saamiseen tarvitaan toimintaterapiaa. Tässä menee vakuutusyhtiön raja.

Toimintaterapia ei kuulu vakuutuksen piiriin. Korvausta kuluista ei makseta.

Moni vanhempi, jonka lapsi aloittaa päiväkodissa tai koulussa, ei tule ajatelleeksi ensimmäisenä vakuutuksia. Olemme ehkä tuudittautuneet ajatukseen, että lapsi tai nuori on täysin vakuutettu päivän aikana. Näin ei kuitenkaan ole.

Tapaus sattui Keravalla.

Keravan kaupunginlakimies Iiris Laukkanen summasi kasvatus- ja opetustoimen kanssa tapaturmista koituvien kulujen korvaamista.

– Perusopetuslain mukainen opetuksen järjestäjän vastuu tapaturman hoidosta aiheutuviin kustannuksiin rajoittuu tapaturman välittömään hoitoon, kertoo Laukkanen.

Laukkasen mukaan useimmat kunnat, myös Kerava, ovat laajentaneet oppilaiden ja varhaiskasvatuksessa olevien lasten turvaa tapaturmavakuutuksella lain vaatiman korvaamisen lisäksi.

Tapaturmien varalta otettu lisävakuutus ei kuitenkaan kata kaikkea.

Virkailija Marja Peussa vakuutusyhtiö Ifistä kertoo, että riippuu vakuutuksesta, mitä korvataan.

– Jos tapaturmasta johtuvat polven kivut vaativat lääkärin mielestä fysikaalista hoitoa, ne korvataan yleensä vain, jos polvi on tapaturman jälkeen leikattu tai kipsattu, hän toteaa.

Kuka sitten päättää, miten lapset ja nuoret hoito– ja koulupäivän aikana vakuutetaan?

– Hankintapäätöksen vakuutusten osalta on tehnyt Keravan kaupunginhallitus, vastaa Laukkanen.

Tätä ennen on käyty läpi julkinen kilpailutus, jossa on käytetty asiantuntija-apua.

Pitääkö olla huolissaan? Mitä vanhempien tulisi tietää vakuutuksista?

Laukkasen mielestä on suositeltavaa kartoittaa vakuutusturvan tarve perheen omista lähtökohdista käsin oman vakuutusyhtiön kanssa.

– Elämäntilanteiden muuttuessa tai nuoren siirtyessä peruskoulusta lukioon kannattaa vakuutusturvan riittävyys tarkastaa ja arvioida, sanoo hän.

Entä, jos ei ole varaa omaan lisävakuutukseen? Ja tulot ovat muutenkin niukat? Jääkö vaikkapa tärkeä kuntoutus saamatta?

Laukkasen mukaan Suomessa on kattava perusturva ja sosiaalivakuutus, minkä vuoksi kustannukset ovat maltillisia.

– Useat kunnalliset terveyspalvelut ovat alaikäisille maksuttomia. Maksukaton, 683 euroa vuodessa, täytyttyä kunnalliset palvelut ovat pääosin maksuttomia. Maksukattoa tarkasteltaessa alaikäisiltä perityt maksut lasketaan yhteen hänen huoltajansa maksujen kanssa. Myös Kela tukee erilaisin etuuksin kuntoutuksen tarpeessa olevaa, kertoo Laukkanen.

Hoidon korvaaminen varhaiskasvatuksessa ja koulussa

Perusopetuksen oppilaille on perusopetuslain 34 §:llä turvattu koulutapaturman maksuton hoito. Kaupungin ottama vakuutus on lisäturva.

Perusopetuslain mukaan korvataan tapaturman välitön hoito. Vapaaehtoisella tapaturmavakuutuksella korvattavuuden piiri voi laajentua. Vakuutus ei koskaan vaikuta oppilaan oikeuksia rajoittavasti.

Opetuksen järjestäjä voi olla muulla perusteella vastuussa myös muista vahingoista ja menetyksistä silloin, kun vahinko on aiheutunut tahallisen tai tuottamuksellisen toiminnan johdosta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Kommentit (4)

Kommentit

Sen minkä vakuutus ei korvaa

Sen minkä vakuutus ei korvaa hoidossa niin yhteiskunta korvaa jos hoidossa järkeä elikkä monesti vakuutus on turha.

Eläkkeet ja palkat ovat

Eläkkeet ja palkat ovat turhia, sillä suomessa jokainen on oikeutettu toimeentulotukeen. Yhteiskunta pitää kuitenkin huolen.

Vakuutus kattaa

Vakuutus kattaa turvapaikanhakijoiden kaikki vahingot ja kulut. Heillekustannetaan lakipykälät tuntevat edunvalvojat ja kalliit tulkkipalvelut.Esimerkiksi kaupungin vuokra-asunnossa asuvalla turvapaikanhakijalla on kaupungin maksama kotivakuutus jo näiden muuttaessa asumaan , joka kattaa turvapaikanhakijoiden aiheuttamat vesivahingot ym. kustannukset mitä nämä usein aiheuttavat asuntoon muuttassaan kulttuurista jossa ei osata käyttää yksinkertaisiakaan pesukoneita , astianpesukoneita ja jopa suihkun käyttö on näille opastettava omalla kielellään, eivät osaa SUomea eivätkä Englantia...Suomalainen vuokralainen ostaa pienistäkin tuloistaan kotivakuutukset itse, tai on ilman..Suomalainen saa myös häädön, mikäli asuu omien sääntöjen mukaan ja aiheuttaa toistuvasti häiriötä tai vahinkoa asuntoon tai naapureille. Turvapaikanhakija ei saa häätöä mistään asumissääntöjä rikkovasta asumisesta. Isännöitsijä ei mahda mitään, sanomiset eivät mene perille.Tästä syystä moni Suomalainen muuttaa pakolaisten naapureina asumisen alta pois. Heille kun ei mahda mitään, ovat ihan määrääjän asemassa ympäristöön nähden.Onnellisia he ,joilla on sääntöjä ja ohjeita noudattavia naapureita.

Milalta murtui käsi, ja

Milalta murtui käsi, ja käteen tuli hermovaurio. Virkailija Marja Peussa Ifistä puhuu polvesta ja polven kivusta. "Korvataan vain, jos on leikattu ja kipsattu". Olisiko siis Milan polvi pitänyt leikata ja kipsata, jotta tyttö saisi fysikaalista hoitoa käden hermovaurioon? Pientä tarkkuutta näissä kieroiluissakin, pyydän! Pitääkö olla huolissaan? Kyllä pitää.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu