Puheenaihe

Mielipide: Asukkaita ei otettu aidosti mukaan Kulleropuiston suunnitteluun

Kirjoittajan mielestä asukkaat eivät ole saaneet aidosti osallistua Kulleropuiston suunnitteluun.

Sito Oy

Asukkaita kuultiin mutta ei kuunneltu. Asukkaiden keskeisiin toiveisiin muun muassa kerroskorkeuksien porrastamisesta kaupunki ei tarttunut Kulleropuiston suunnittelussa, kirjoittaa Sauli Laitinen Hiekkaharjusta.

Vantaan Sanomissa uutisoitiin (VS 13.2.) Kulleropuiston uudesta rakennuskaavasta.

Muutos alueella on merkittävä. Asuntojen määrä kuusinkertaistuu ja rakennusoikeus kaksinkertaistuu alueella. Kaupungin mukaan asukkaat on otettu mukaan suunnitteluun ja kaavaa on muutettu heidän palautteen mukaan. Asukkaiden näkökulmasta tämä ei kuitenkaan ole sujunut hyvin.

Uuden kaavan ensimmäinen versio valmisteltiin kokonaan ilman asukkaiden kuulemista, vaikka aikaa ja mahdollisuuksia tähän olisi ollut hyvin. Aikaa suunnittelutyön aloituksesta siihen, että maat omistava seurakuntayhtymä ja kaupunki esittelivät kaavan asukkaille kului noin viisi vuotta.

Seuraavassa vaiheessa asukkaat keräsivät 107 hengen addressin kaaavamuutoksen kohtuullistamiseksi. Alueen omakotiyhdistys, johon kuuluu 200 taloutta, tuki myös aloitetta.

Molemmat tahot pyysivät myös mahdollisuutta päästä osallistumaan suunnitteluun. Pyynnöstä huolimatta yhteistä suunnittelutyöpajaa kaupungin ja seurakuntayhtymien kanssa ei kuitenkaan koskaan järjestetty, vaan kaupunki valmisteli kaavan seuraavan version ilman tätä.

Palautteen perusteella kaupunki pienensi rakennusoikeuden muutoksen 2,2-kertaisesta 2,1-kertaiseksi sekä muutti jonkin verran rakennustyyppejä alueen reunalla.

Asukkaiden keskeisiin toiveisiin kerroskorkeuksien porrastamisesta, jo ennalta vaikeiden pysäköintiongelmien ratkaisemisesta sekä suureen määrään pienempiä ehdotuksia ei kuitenkaan tartuttu.

Tämän jälkeen kaupunki järjesti kaksi tapaamista, joissa ei tehty suunnittelua yhdessä.

Kaavan edettyä kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn asukkaat nostivat uudelleen esille muutosehdotuksen, joka olisi ollut toteutettavissa jopa ilman rakennusoikeuden vähentämistä.

Nähtävilläoloaikana kaavasta jätettiin 17 huomautusta, joissa pyydettiin muutoksen kohtuullistamista. Näiden ainoa vaikutus oli suuren parkkipaikka-alueen somistaminen.

Yhtenäistä ja suurta joukkoa asukkaita on prosessin aikana kuultu kymmenen kertaa, mutta kokemusta siitä, että asukkaita olisi kuunneltu, saati osallistettu oikeasti suunnitteluun, ei ole syntynyt.

Asukkaiden on vaikea tehdä tätä enempää. Olisiko seuraavaksi aika kehittää tapaa, miten kaupunkisuunnittelua tehdään?

Sauli Laitinen

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Kiistellyn Kulleropuiston toteutuminen nytkähti eteenpäin – Kaupunki: Suunnitelmaa muokattiin mielipiteiden perusteella13.2.2018 09.52
Mielipide: Hiekkaharjun Kulleropuiston kaavoitus herättää kysymyksiä asukasdemokratiasta25.1.2018 08.40

Kommentit (1)

Kommentit

Tässä taustatietoa, joka

Tässä taustatietoa, joka liittyy alueen jo ennalta vaikeisiin pysäkointiongelmiin. Seuraava asemakaavamuutos-hanke ei ole täysin vertailukelpoinen Hiekkaharjun Kulleronpuiston tapaukseen, mutta sisältää mielenkiintoista tietoa millaista "autopaikkapolitiikan" muutosta ollaan Vantaalla toteuttamassa. Myyrmäessä, lähellä Louhelan asemaa, nykyistä asemakaavamääräystä kuulemma noudatetaan: "Autopaikkojen vähimmäismäärät: - asunnot: 1 autopaikka / 80 k-m2, kuitenkin vähintään 1 autopaikka / asunto. - liiketilat: 1 autopaikka / 35 k-m2". Sivun 12 luvuilla saadaan Virtakuja 2:n talolle: 7489 k-m2 / 52 = 144 k-m2. Koska se ei mene aiottuun uuteen lukuun 1 ap /130 k-m2, autoja aletaan paikoittamaan katualueelle aivan virkamiesten toimesta: "Lisäksi katualueella on 4 vieraspaikkaa". Näin on saatu 7489 k-m2 / 56 = 134. Toisin kuin alempana Virtakuja 4:stä, ei Virtakuja 2:sta ole tuota lukua kerrottu. Jos joku kysyy miten tulevaan määräykseen 1 ap / 130 k-m2 päästään, kaavoittajat varmaan löytävät ne kaksi puuttuvaa autopaikkaa katualueelta; vasta laskutoimituksella 7489 / 58 saadaan tulokseksi alle 130 k-m2. Entisen parkkipaikan tilalle Virtakuja 4:ään rakennettavasta talosta on kerrottu tiedot tarkasti. Sivulla 3 kerrotaan: "Myyrmäen Huolto Oy hakee asemakaavamuutosta niin, että Virtakujan pysäköintitontille voitaisiin rakentaa kahdeksankerroksinen kerrostalo. ... Taloon tulee omistus- ja vuokra-asuntoja yhteensä 114 kpl, joiden keskikoko on 43 h-m2" (sivulla 20: "... huoneistoalat 27 – 90 h-m2.". Sivulla 12 kerrotaan kaunistelematta: " 1 ap / 130 k-m2 => 5 245 k-m2 / 130 = 41 ap autohallissa." Esitteen loppupuolella tosin vilahtaa autopaikkojen määränä 45. Onkohan se merkki siitä, että katualueelle on määrä paikoilttaa myös neljä Virtakuja 2:n asukkaan autoa? Nyt aiasta kiinnostuneet joutuvat etsimään lähtötietoja sieltä täältä "Asemakaavamuutos 002305 Virtakuja" -ehdotusta. Asian helpottamiseksi ehdotuksen laatijat olisivat voineet lisätä tällaisen tiivistelmän: "Virtakuja 2:n viereisen paikoitusalueen paikalle aiotaan rakentaa kahdeksankerroksinen talo. Siihen tulee 114 asuinhuoneistoa ja autohalliin 41 autopaikkaa, siis 0,36 autopaikkaa / asunto. Autopaikkojen vähäisyydestä johtuen autoja paikoitetaan myös kadulle". Virtakuja 2:n vieressä, paikalla johon Virtakuja 4:n talo aiotaan rakentaa on ollut paikoitusalue ja jatkossa aivan virallisissa laskelmissa aiotaan mm. Virtakuja 2:n asukkaiden autoista paikoittaa katualueelle, Siitä huolimatta on asia kuitattu sivulla 3 näin "positiivisesti": "Tonttia laajennetaan, jolloin pääosa autopaikoista sijoittuu omalle tontille". http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/137384_kaupsu_002305_selostus.pdf

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu