Puheenaihe

Äidistä tuli poikansa kotiopettaja pakosta – Koulujen sisäilmaongelmat pakottivat vaihtamaan kaupunkia

SISÄILMA Eeva Kurenniemi toipui poikansa kanssa puolitoista vuotta Saimaan rannalla ja nyt palaaminen pääkaupunkiseudulle tuntuu mahdolliselta.

Eeva Kurenniemi opiskelee parhaillaan ympäristömuutosta ja -politiikkaa Helsingin yliopistossa. Hän unelmoi hyvästä kodista, jonne voisi asettua. – Tärkeintä toipumisessa on se, että nyt pystyy taas unelmoimaan, kun sairaana ollessa elämä oli pelkkää luopumista.

Marika Lumme

Eeva Kurenniemi perheineen on rämpinyt viimeiset yli kymmenen vuotta raskasta taivalta sisäilmaan sairastumisen vuoksi. Tänään Kurenniemi ja hänen nuorempi lapsensa voivat monien käänteiden jälkeen käydä kahvilassa ja kaupassa. Jokainen shampoojäänne tai hajuvesisuihkaus ei enää kaada sänkyyn. Enää ei tarvitse nukkua parvekkeella tai saunan lattialla, koska siellä oli asunnon paras sisäilma.

– Pahimpina aikoina poika nukkui 16 tuntia päivässä ja oirekirjo oli niin laaja, että lääkärit alkoivat tutkia aivokasvainta, Kurenniemi kertoo.

Aivokasvainta ei ole löytynyt. Nyt yläkouluikäinen poika ja Kurenniemi itse ovat tervehtyneet kun homeasunnot ovat vaihtuneet puhtaisiin, tai ainakin puhtaampiin. Merkittävä asia toipumiselle on ollut myös se, että vierailu sisäilmaongelmaisissa rakennuksissa lopetettiin. Tämä tarkoitti, että Kurenniemen kuopus ei ole voinut käydä koulua kuten muut ikäisensä. Opiskelu on hoidettu kotona.

Kaikki alkoi helsinkiläisestä päiväkodista. Päiväkodin aloittanut kuopus sairastui ensimmäisenä syksynä astmaan.

– Siitä alkoi tautikierre, johon ei tullut taukoja. Välillä mentiin päiväkodista kesken päivän suoraan sairaalaan kun henki ei kulkenut. Luulin, että tätä on astmalapsen elämä, Kurenniemi kertoo.

Ajan kanssa Kurenniemi sai tietoon, että päiväkodista löytyi mittavia sisäilmaongelmia. Samoin perheen rintamamieskodista löytyi homevaurio. Kuopus aloitti koulun helsinkiläisessä alakoulussa, jossa 1. ja 2. luokka sujuivat hyvin. 3. luokka alkoi uudessa koulussa, samoin oireilu.

– Otin yhteyttä kouluun ja minulle vakuutettiin, että se on tutkittu ja kunnossa. Nyt jälkikäteen tiedän, että jos on tutkittu, on oireiltu. Sain myöhemmin Helsingin tilakeskukselta käsiini raportin, jossa käy ilmi homevaurioita.

Poika sairasti ja poissaolopäiviä kertyi. Perhe vaihtoi kaupunkia Keravan kautta Vantaalle alkuvuonna 2015.

– Sain vinkin, että Rekolanmäen koulu olisi Vantaalla puhtain. Paviljongista tosin varoiteltiin, hän sanoo.

Kurenniemi käytti uudessa Vantaan asunnossaan homekoirat ennakkoon. Mitään haukuttavaa ei löytynyt. Kuopus jatkoi viidettä luokkaa Rekolanmäessä. Esikoinen kulki Helsinkiin kouluun.

– Kahden viikon päästä löysin asunnosta kaksi homevauriota, astianpesukoneen luota ja pyykinpesukonetta asennettaessa, Kurenniemi muistelee.

Vantaalla asuessa pojan kunto romahti täysin, vaikka asunnon piti remontin jäljiltä olla kunnossa. Kuudennen luokan alussa poika jäi etäopetukseen. Poika ja äiti olivat molemmat jo herkistyneet niin paljon myös kemikaaleille, että tavallinen elämä tuntui vain haaveelta. Etäopettaja kävi, välillä kokeiltiin skype-yhteyttä luokkaan. 

– Jouduimme kotiopetukseen olosuhteiden pakosta. Missään nimessä en olisi halunnut lastani kotiopetukseen, hän painottaa.

Tuli aika aloittaa yläkoulu ja perhe sai tiedon, että pojan yläkoulu on lähikoulu.

– Tästä kaupunki ei suostunut keskustelemaan. Tiesin lähikoulussa olevan sisäilmaongelmia, joten se ei ollut meille vaihtoehto. Olisin toivonut voivani kartoittaa terveen yläkoulun, mutta tähän ei annettu mahdollisuutta, Kurenniemi sanoo.

– Meillä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin muuttaa pois Vantaalta.

Perhe muutti Espoon kautta Kaakkois-Suomeen, jossa äiti ja poika viettivät kaikkiaan puolitoista vuotta Saimaan rannalla. Puhdas mökki, kalusteet ja ilma saivat oireet väistymään molemmilta.

Pääsiäisenä on muutto takaisin Helsinkiin uudehkoon Aso-asuntoon. Poika on nyt äidin opetuksessa kotikoulussa, mutta toiveena on löytää terve yläkoulu, jossa voisi opiskella kuten ystävät.

Kurenniemi ei ymmärrä hyssyttelyä, johon hän törmännyt useammassa kaupungissa. Hän kokee yhteiskunnan turvaverkon pettäneen kun koulut ja terveydenhuolto eivät kanna vastuuta sisäilmasta sairastuvista.

– Miksi esimerkiksi tilakeskus, rehtorit ja aluepäälliköt hyssyttelevät eivätkä kerro avoimesti ja rehellisesti sisäilmaongelmista? Tätä en ymmärrä. Kuka voi nukkua yönsä hyvin kun tietää lasten sairastuvan? hän kysyy.

Kurenniemi opiskelee parhaillaan ympäristömuutosta - ja politiikkaa Helsingin yliopistossa. Hän unelmoi hyvästä kodista, jonne voisi asettua.

– Tärkeintä tässä toipumisessa on se, että nyt pystyy taas unelmoimaan, kun sairaana ollessa elämä oli pelkkää luopumista.

Koulupolku

Vantaan kaupunki ohjeistaa seuraavasti sisäilmasta oireilevia: Oppilas tai huoltaja kertoo opettajalle oireilusta, joka kertoo asiasta rehtorille. Oppilas ohjataan kouluterveydenhuoltoon.

Oppilaalle perustetaan tarvittaessa monialainen asiantuntijaryhmä, jossa mukana ainakin rehtori, opettaja ja kouluterveydenhuollon edustus.

Jos oppilaalle ei löydy omasta koulusta sopivaa tilaa, aluepäällikkö kartoittaa muita koulupaikkamahdollisuuksia. Tarvittaessa tehdään terveysperusteinen lähikoulupäätös toiseen kouluun.

Oppilas käy kokeilemassa suunnitellun koulun sopivuutta koulun edustajien ja terveydenhoitajan kanssa.

Jos kokeillen ei löydy sopivaa paikkaa, oppilaalle tehdään erityiset opetusjärjestelyt, jotka tarkoittavat muun muassa osittaista kotiopetusta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Kokonaiskuva viimein selville: Kouluille ja päiväkodeille tehdään ensi kertaa laaja kysely sisäilmaoireista9.2.2018 15.56
Sisäilmaongelmat ajavat Peltolan koululaiset evakkoon8.12.2017 16.00
Epäily: Vantaan kaupungintalossa sisäilmaongelmia –  Osa työntekijöistä ja vieraista oireilee6.2.2018 16.07
Sisäilmapotti kasvamassa yli 5 miljoonaan – "Mahdollistaa kohteiden tutkimisen nopeammin"3.11.2017 07.15
Jättikysely: Ainakin 2 000 kärsinyt sisäilmaongelmista kouluissa – pahimpia 1970-luvun rakennukset31.10.2017 12.35
Myyrmäen "ekopäiväkodin" hirret kastuvat työmaalla – Rakentaja: "Kosteus ei aiheuta hometta, kun rakenne hengittää"3.2.2018 07.40
Home sairastutti rakennusyrittäjän lapset – hän listaa nyt, mikä Suomen rakentamisessa on yhä pielessä5.10.2017 06.40
Homehelvetti vei perheeltä kaiken – "Emme saaneet mistään apua"21.8.2017 06.10
Hämeenkylän koulun sisäilma epäpuhdasta – Näytteet erittäin myrkyllisiä10.3.2016 20.33
Opettajan sairastelu alkoi Mikkolan koulun sisäilmasta – "Kotonakin joudun käyttämään hengityssuojaa"11.3.2017 07.35
Osa Mikkolan koulun opettajista vetoaa nyt päättäjiin – "Osa meistä on jo menettänyt terveytensä"31.1.2017 19.30
Mikkolan kouluun kaksi tarkastusta ensi viikolla – homekoiratkin avuksi tutkimuksiin23.2.2017 10.10
Hämeenkylän koulu maan tasalle – sisätilojen purku jo käynnissä9.11.2016 13.19

Kommentit (7)

Kommentit

Niin tutun oloinen tarina.

Niin tutun oloinen tarina. Kovan kasvun kausi ja koulujen sisäilmasta oireilu osuvat samaan ikään. Ehkä elimistöltä vaan vaaditaan liikaa? Valtava nukkuminen, masiiviset koulupoissaolot, hengitysvaikeudet, ja muut oireet romahduttavat lapsen elämän täysin. Ja kuten tästäkin tarinasta luimme, mukana romahduksessa menee koti, vanhemmat, sisarukset jne. "Koulupolku" on söpösti merkitty tämän jutun loppuun. Näinhän se periaatteessa toimii. Käytännössä rehtori puuttuu peliin samantien ja pyrkii ajamaan lapsen ulos koulustaan. "Tukitoimet" ovat yhtä tyhjän kanssa. Kaikki on kodin vastuulla: Opettaminen, ystävänä olo, sosiaalinen toiminta, uskon toivon lohdutuksen tuominen, vahvana pysyminen, "kyllä tästä selvitään...", tulevaisuuden näkeminen positiivisena... Niin - miksi paviljonkiratkaisua ei käytetä??? Vantaan rehtorit toimivat kuin strutsit. Pää piiloon, niin ei mene meidän budjetista kuluja? Näinkö? Vantaalta löytyy tällä hetkellä yksi paikka, jossa osa sisäilmaoireilijoita pystyy käymään koulua. Se on Sanomalan toimistorakennus. Kaikki eivät pääse sinnekkään kuin ovesta sisälle, ja oireilu alkaa.

Rupesi faktojen puute

Rupesi faktojen puute kiinnostamaan. Mitä hometta oli löytynyt ? Niitä on satoja, yhtään ei nimetty. Mikä home siellä aiheutti ongelmia, oliko sinihome ? ..Entä sisäilmaongelmat, mitä niistä ? Koira ei löytänyt hometta mutta äiti löysi...Parvekkeella paras sisäilma, ahaa.

Kaikkien/kaikki oireet eivät

Kaikkien/kaikki oireet eivät välttämättä tule homeesta. Sisäilmaongelman syy voi olla esim radon, asbesti, ammoniakki, formaldehydi, haihtuvat orgaaniset yhdisteet, mikrobit, huonepöly, liikenteen epäpuhtaudet, teolliset mineraalikuidut jne jne jne. Tai kaikki nämä yhdessä. Liikaa hiilidioksidia ilmassa koska luokassa on iso porukka, ikkunat ja ovet tiukasti kiinni ja ilmanvaihto pelkkä vitsi? Luokissa on myös liian kuuma ja kuiva ilma, joka ihminen tuo huoneeseen omat mikrobinsa ja haittatekijöitä herkälle ovat myös tolkuton melu ja välkkyvä/kirkas valaistus. Jokainen sairastunut saa omanlaiset oireet. Ei ole mitään listaa olemassa tai testiä, jolla voi todistaa, että tietty tila aiheuttaa oireet. Oireina voivat olla esim: silmien, nenän ja kurkun ärsytysoireet, ääni kähenee, iho kuivuu, ihottumaa, väsymystä (tolkutonta!), päänsärkyä, infektioherkkyys, yskä, pahoinvointi, huimaus, kuume, migreeni... Täysin terve lapsi on yhtäkkiä veltto, kuumeinen, apaattinen, ihottumainen, nukkuu valtaosan vuorokaudesta... Lomilla terve, ensimmäisestä koulupäivästä alkaen sairas. Astma on ainoa sairaus, jota voidaan hakea ja jonka synty voidaan osoittaa tietystä tilasta johtuvaksi. Myös lääkärit ovat pääosin liittyneet käsiä levittelemään rehtoreiden kanssa. Tiloja pitää välttää, oireita pitää hoitaa... Mutta epäeettisyyden kulttuuri on niin sitkeässä, että puhtaisiin tiloihin ei voida satsata hilkkuakaan, jotta sairastuneilla lapsilla olisi tulevaisuus! Ja vastatakseni kysymykseesi: Tilakeskus ei anna kenellekkään mitään tietoa siitä, mitä tiloista on löytynyt. Tietoa eivät saa edes koulujen rehtorit. Se on huippusalaista ja ehdottomasti pimitettävää tietoa. Mutta esim Rajatorpan koulun mittaustulosten selvittyä koulu suljettiin samantien kesken koulupäivän. Yhtään tavaraa ei saanut tiloista (reppujen lisäksi) viedä pois. Paikalle ilmestyi "avaruusmiehet" happinaamarit päässä, joten tuskin oli ihan vaarattomasta asiasta kyse. Ja home oli mustaa, haju tukehduttava, yskittävää, vaatteisiin tarttuvaa jo monta monituista vuotta ennen vanhan rakennuksen sulkemista.

Miksiköhän VS ei laittanut

Miksiköhän VS ei laittanut nettiversioon Vantaan virkamiesten Kalon ja Tannisen pöyristyttäviä lausuntoja, että Vantaalla ei ole koulujen homeongelmaa ("allergiavapaille paviljongeille ei ole tällä hetkellä tarvetta")? Nämä johtajat ovat viranhaltijoita ja heidän asemansa on vahva. Vantaalla heikon kaupunginvaltuuston "ansiosta" erityisen vahva, suorastaan diktaattorimainen. Ja he käyttävät sen härskisti hyväkseen vantaalaisten lasten ja nuorten vahingoksi. Päätöksen olla hankkimatta puhtaita paviljonkeja teki yli vuosi edellinen lammasmainen kaupunginhallitus, jonka puheenjohtajana toimi Nenosen (sd) sylikoira Tapani Mäkinen (kok). Tämä asia on ehdottomasti vietävä uudelleen uuden sisäilma-asioiden neuvottelukunnan ja nykyisen jämäkämmän kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Oliko osittain uusittu

Oliko osittain uusittu kaupunginhallitus jämäkkä vain siihen asti, että oma valinta meni läpi? Näinhän se yleensä menee. Yksi iso este ongelman ratkaisulle, tai edes ratkaisu yrittämiselle on sana home. Jos hometta ei löydy, niin paikka on "puhdas" ja sairastuneet huomionkipeitä (oppilaat) tai hulluja (opettajat).

Demarit ovat keksineet nyt

Demarit ovat keksineet nyt uuden syntipukin, jolla saa huomion pois Vantaan koulujen homeongelmista. Se on hajusteet. Opetuslautakunnan varapuheenjohtaja Ulla Kaukolan (sd) mielestä kaikki Vantaan koulujen sisäilmaongelmat johtuvatkin hajusteista! Nyt kannattaa seurata tiiviisti koulujen oirekyselyjen tuloksia niiden valmistuttua. Ilkka Kalo väittää VS:n printtiversiossa, että "kaikille 22 000 oppilaalle on löytynyt sopiva koulurakennus Vantaalla". Jos oirekysely paljastaa muuta, niin kysymyksessä on Kalon osalta tahallinen virkavirhe, jonka selvittäminen kuuluu muille viranomaisille.

Tällaset opetuslautakunnan

Tällaset opetuslautakunnan varapuheenjohtajat eivät ole lääketieteen erityisosaajia, vaan "musta tuntuu" tekijöitä. Siinähän sitä voidaan hauskasti tuomita taas, että "yksi hullu akka on sitä mieltä, että haisee liikaa...". Ongelma hoidettu, mitään ei tarvitse tehdä. Helsingin yliopistolta löytyy yksi nainen, joka pystyy todistamaan sisäilmaongelmien ja sairastelun välisen yhteyden. Hän on mikrobiologi Mirja Salkinoja-Salonen. Hän sanoo mm "...käytämme lapsia ja henkilökuntaa sisäilman mittareina kouluissa ja päiväkodeissa. Se on mielestäni rikollista toimintaa. Jatkossa pelkän sisäilman myrkyllisyyden mittaamisen pitäisi riittää ongelmien ilmaisemiseen. Luokkatiloista otettujen näytteiden avulla on myös mahdollista erottaa saman koulun oireita aiheuttavat ja terveet tilat toisistaan". Tämä nainen nyt pitämään niin monta luentoa kunnanvaltuustolle, opetuslautakunnalle, Vantille, rehtoreille... että viesti menee viimein perille! Sinä päivänä, kun vanhemmat jaksavat nousta joukkokanteen taakse, on Vantaa lirissä korvia myöten. Rikollinen toiminta on osoitettu tapahtuneeksi, kukaan ei voi enää väittää, että "ei tiennyt". Salkinoja-Salonen on lyönyt faktat pöytään vuosi sitten, ja edelleen lasten tietoinen myrkyttäminen saa jatkua ihan rauhassa.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu