Puheenaihe

Omakotitalon asumismenoissa lähes 1 000 euron ero – Pahin syyllinen: lämmityskulut

Omakotitalon kunnalliset maksut vaihtelevat Suomessa suuresti: suurimmat erot koituvat uuden selvityksen mukaan etenkin lämmityskuluista.

ESM arkisto

Omakotitalossa asuvan perheen kunnalliset tai alueelliset asumismenot vaihtelevat Suomessa rajusti. Omakotiliiton tuoreen selvityksen mukaan nämä menot vaihtelevat lähes tuhannella eurolla vuodessa. Selvityksessä oli mukana 52 kuntaa.

Tutkimuksen mukaan kalleinta on asua Raisiossa: vuosikustannukset ovat lähes 4 300 euroa ja edullisinta omakotiasuminen on Seinäjoella, jossa asumismenot ovat noin 3 300 euroa. Kolmen kärjessä kalleimpia kuntia asua ovat Raision lisäksi Järvenpää ja Siilinjärvi. 

Viime vuoden kallein kunta Savonlinna asettuu neljänneksi tässä laajennetussa vertailussa. Muita huokeimpia kuntia Seinäjoen lisäksi asua ovat Turku ja Vaasa. Joensuu, joka oli vuonna 2017 edullisin paikka asua, löytyy nyt sijalta seitsemän. Keskimäärin asumiskustannukset ovat reilut 3 700 euroa vuodessa.

Suurimmat kustannusten erot selittyvät lämmityskuluilla. Saman 120-neliöisen talon sähkölämmitys maksaa Siilinjärvellä 2 176 euroa, kun Turussa vastaava kustannus on vain 1 514 euroa. Ero on siis yli 660 euroa.

– Kotitalous voi kilpailuttamalla saada hyötyä energian hinnasta. Silti suurimmat eroavaisuudet löytyvät sähkön siirtomaksuista, Omakotiliitto muistuttaa. 

Kajaanilaisperhe maksaa lämmityksestä siirtomaksua liki 860 euroa, kun omakotiperhe Jyväskylässä maksaa siirrosta reilut 460 euroa, ero on 400 euroa. Siirron kiinteän perusmaksun osalta kallein perusmaksu on Kajaanissa, 29,60 euroa kuukaudessa, ja edullisin Tampereella, 3,98 euroa. Vuositasolla näiden ero on yli 307 euroa.

Suuret erot kuntien välillä löytyvät myös kiinteistöverotuksesta ja vesimaksuista. Omakotiliitto sai viime syksynä torjuttua kiinteistöveron alarajojen korotuksen, jonka seurauksena kiinteistöveron pakkokorotuksilta vältyttiin useassa kunnassa. 

Kallein kiinteistövero on Espoossa 802 euroa ja edullisin Kontiolahdella alle 200 euroa, erotus yli 600 euroa. Vesimaksuissa korkeinta taksaa maksetaan Ylöjärvellä (1 103 euroa), kun Raahessa vesimaksut ovat puolet halvempia (538 euroa).  

Omakotiliiton teettämän tutkimuksen on tehnyt KTI Kiinteistötieto Oy ja vertailussa tarkastellaan 120-neliöistä, 30 vuotta vanhaa puurakenteista ja sähkölämmitteistä omakotitaloa. Kyseinen talo kuluttaa lämmitykseen 14 000 kilowattituntia vuodessa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Kommentit (12)

Kommentit

Hyvä vertailu. Tosin

Hyvä vertailu. Tosin kiinteistöveron suhteen lienee Vantaalla vääriä lukuja. Mulla on melkolailla esimerkkitalon kokoinen tönö Vantaa Seutulassa ja kiinteistövero n. 950€. Mitään palveluita sillä ei saa, ainoastaan ilon tukea tätä Vantaa melkoilailla turhaa kuntahallinto. Parempi olisikin jos Vantaa sulautettaisiin Helsinkiin.

Pakko vielä mainita tuohon

Pakko vielä mainita tuohon Helsinkiin liittymisen suhteen. Jos Vantaa liittyisi Helsinkiin tippuisi kunnallisveroprosenttini n. 1000€/1% . Itse olen velaton ihminen, mutta Vantaalaisena veronmaksajana olen ilmeisesti erittäin velkainen. Helsinkiläisenä olisin huomattavasti velattomampi. Velkasuhde heillä on näet paljon alhaisempi.

Kiinteistöverohan lasketaan

Kiinteistöverohan lasketaan tontin ja asuinrakennuksen verotusarvoista. Ne eivät ole kaupungin määrättävissä. Kaupunki määrää veroprsentin, jolla sitten maksettava euromäärä lasketaan noista verotusarvoista. Asunnon osalta veroprosentti on sama koko pk-seudulla, maapohjan osalta Vantaalla lienee muutaman prosentin kymmenyksen korkeampi veroprosentti. Ei näillä ole mitään tekemistä sen kanssa millainen kunnan palvelutaso Seutulassa on. Helsinkiin liittyminen ei muuttaisi sinun osaltasi kiinteistöveron euromäärää käytännössä miksikään.

Eikö kiinteistöveron

Eikö kiinteistöveron perusteena aikanaan ollut erilaisten inframaksujen korvaaminen tällä maksulla. Miksi infraltaan täysin olemattoman alueen pitää maksaa kiinteistöveroa muiden puolesta? Miksi metsämaa ja vesijättöpelto (ei rakennusoikeutta) maksaa infrasta, jota sinne ei koskaan tule? Parempi malli tulee jälleen kerran ruotsista, siellä tehtiiniasuinrakennusten kiinteistöveron poisto ja sen korvaaminen asukasmaksulla. Asukas tuottaa kunnalle kuluja, ei läntti maata. Mielenkiinnolla odoran vastakommenttejanne.

Muistaakseni olikin, mutta

Muistaakseni olikin, mutta vain alussa niillä ehkä oli jokin ’vastaavuus’. Nyttemminhän siitä ei ole edes muistoa jäljellä. Kiinteistövero on noussut huimasti noita maksuja korkeammaksi. Kiinteistövero on nykyisin irronnut kokonaan ko kiinteistön kustannuten aiheuttavuudesta kunnalle. Se on asumisvero, jonka tuotto menee kunnan rahasäkkiin, jonka käytöstä valitsemamme poliitikot sitten päättävät. Sitä ei ole korvamerkitty mihinkään yksittäiseen tarkoitukseen. Ja kaupunkihan voikin edelleen itse päättää nuo kiinteistöveroprosentit tiettyjen rajojen puitteissa, joiden perusteella maksettavat kiinteistöverot verotusarvoista euroina lasketaan. Verotusarvoja sen sijaan ei kaupunki päätä ja verotusarvohan on se oleellinen, joka vaikuttaa kiinteistöveron euromäärään.

paljonkohan tuo ruotsin

paljonkohan tuo ruotsin asuntovero mahtaa olla täällä hetkellä,v.2007 oli pienasunnosta 480e ,tuntuis jo toi isolta kun miettii nykyistä pikkumökkiäni metsässa jossa vero nykyään on parisataa .Pientalosta maksu olisi alle 500 euroa, mutta korkeintaan prosentti verotusarvosta.eli ketä korjaa potin,siis tämä v,2007

Eikö sähkön hinta olisi

Eikö sähkön hinta olisi lähtökohtaisesti pitänyt sulkea vertailun ulkopuolelle ja jättää vain siirron osuus - sähkönhän voi ostaa mistä haluaa.

Ihmettelen itsekin, miksi ei

Ihmettelen itsekin, miksi ei ole suljettu pois vertailusta. Ja juuri samasta syystä. Sitä olisi puolustanut vielä sekin, etteivät hetikään kaikki talot ole luultavasti kalleimmalla energialla eli sähköllä lämpiäviä. No ehkä haluttiin kuitenkin yksinkertaisuuden vuoksi ottaa vain yksi lämmitystapa vertailtavaksi, kun lämmitys on kuitenkin oleellinen asumiskustannuksiin vaikuttava tekijä. Ja kun sitten valittiin kalleintai löhes kallein, niin ehkä sekin puoltaa paikkansa.

Sähkölämmitys? Tässä on ollut

Sähkölämmitys? Tässä on ollut jo monta monituista vuotta aikaa vaihtaa se suorasähkölämmitys johonkin muuhun energiamuotoon. Maalämpöön, pelletteihin... Jos tahtoo maksaa isot sähkölaskut, niin siitä vaan. Ei kai se ole halvemman sähkön alueella asuvien vika?

Ei ole ihan helppoa muuttaa

Ei ole ihan helppoa muuttaa sähköpatteri lämmitystalo esim maalämpöön tai pellettiin. Mutta helppoa ja halpaa on ilmalämpöpumpun asentaminen, maksaa n. 2000-2500 euroa kaikkineen, ja lämmityslaskusta tulee n. 50% säästö. Mutta siirron perusmaksuihin ei tälläkään ole mitään vaikutusta.

Kiittäkäämme Tuusulan

Kiittäkäämme Tuusulan kunnanhallitusta sähköverkkoyhtiönsä myynnistä. Muisto elää.

Joo, näinhän se on, Tuusulan

Joo, näinhän se on, Tuusulan kunta myi kunnan asukkaiden maksaman ja omistaman sähköverkon, ja laittoi rahat kunnan herrojen palkkoihin ja muihin etuuksiin ja niiden korotuksiin. No, nyt taas maksetaan kertaalleen maksettua sähköverkkoa Carunalle toiseen kertaan siirtomaksujen korotuksina. Ja sitten kun Caruna myy verkon, maksetaan taas kertaalleen verkon hinta.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu