Puheenaihe

Havukoski on pääkaupunkiseudun helmi – Tämän lähiömaiseman uudistamisessa hätiköinti on kiellettyä

ALUE Maakuntakaava määrää, miten Havukosken kerrostaloja saa korjata.

Havukosken värikkäät talot nousevat esiin vihreästä maastosta.

Tiina Örn

Väljät vantaalaisalueet tiivistyvät ja rakennuskanta uudistuu yhä korkeammilla taloilla. Myllerryksen koura säästää vain harvat ja valitut kohteet. Yksi helmistä on Havukosken alue.

– Havukoski on Vantaan merkittävin ja maakunnallisesti merkittäväksi tunnustettu 1970-luvun aluerakentamiskohde, kertoo Vantaan kaupunginmuseon rakennustutkija Anne Vuojolainen.

Viime vuonna hyväksytyssä maakuntakaavassa Havukoski nimetään yhdeksi pääkaupunkiseudun suurimmista yhtenäisistä lähiöistä.

Havukosken taloryhmä näkyy hyvällä säällä Kulomäen täyttömäeltä. Tiiviisti rakennetun lähiön maamerkkinä on kahdeksan kalliolle rakennettua tornitaloa. Lähiön ilme halutaan suojella.

– Täydennysrakentamisessa tai mahdollisessa purkamisessa täytyy Havukoskella varmistaa se, että maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö säilyy, kuvailee Vuojolainen maakuntakaavan määräystä.

Käytännössä se tarkoittaa rakennusten säilyttämistä ja korjaamista niiden ominaispiirteitä vaalien eli esimerkiksi alkuperäisten materiaalien ja värityksen säilyttämistä.

– Myös uudisrakentaminen on sovitettava alueen mittakaavaan ja alkuperäisiin suunnitteluperiaatteisiin.

Vantaalla on nimetty myös muita vaalimisen arvoisena pidettäviä ”retroalueita”. Yksi niistä on Tikkurilan Kukkaketo, joka koostuu 1960–1970-luvuilla rakennetuista punatiilisistä asuinkerrostaloista.

Sen sijaan Martinlaaksossa sijaitsevia 1970-luvun asuinkerrostaloja ei katsota kulttuurihistorialtaan arvokkaiksi kohteiksi. Vanhoja kerrostaloja on purettu Laajaniitynkujalta, Kukinkujalta ja Raiviosuonmäeltä.

Nyt vireillä on kaavamuutos, joka pyyhkisi kartalta Laajaniityntie 5:n viimeiset viisi vanhaa kerrostaloa ja Kivimäenkujalta kolme kerrostaloa, kommentoi aluearkkitehti Timo Kallaluoto.

Vaikka kerrostaloja puretaan, myös Martinlaaksossa on rakennuksia, joita kaupunginmuseo haluaa säilyttää. Asuinrakennuksista niitä ovat muun muassa Lintukallionkujan pohjoispuoliset punatiiliset, tasakattoiset rivi- ja omakotitalot.

Lisää aiheesta

Vantaalle valmistui ennätysmäärä asuntoja – tänne rakentaminen keskittyy22.3.2018 07.05
Koivukyläänkin maalataan katutaidetta – kirjastossa ideoidaan kesän maalauskohteita yhdessä7.4.2018 08.40
Katutaide valtaa pian Koivukylän - näyttäviä muraaleja luvassa kesällä31.1.2018 20.10

Kommentit (5)

Kommentit

JEEEE, edes joskus jotain

JEEEE, edes joskus jotain positiivista meidän rakkaasta kaupungistamme otsikolla: Havukoski on pääkaupunkisedun HELMI, Ihan mahtavaa ;) Aurinkoista Helatorstaita teille kaikille, Toimitustamme unohtamatta;) >Teette Mahtavaa duunia meille, thanks;))

On kyllä aikamoista

On kyllä aikamoista liioittelua kutsua Havukoskea pääkaupunkiseudun "helmeksi". Ihmiset mieltävät alueen osaksi Koivukylää jonka maine asuinalueena on sieltä surkeimmasta päästä. Alueen heikko arvostus näkyy myös esimerkiksi asuntojen hinnoissa jotka ovat halvempia kuin monissa muissa 70-luvun Vantaalaislähiöissä.

Havukoskella , siis

Havukoskella , siis itäpuoleisella alueella ja lähellä Keravan jokea on vielä kaunista ja jopa rauhallista . Maahanmuuttajia ei joka käänteessä tule vastaan vaikka onhan heitä sielläkin aivan riittämiin . Koivukylän puolella eli länsipuolella asuu niin paljon monikulttuuria , että ollaan jo pikkuSomaliassa . Tuttuni sanoo että kun vain saa asuntonsa myytyä . muuttaa välittömästi muualle. Ostajat tietää nuo mamukeskittymät eikä kauppa käy ja se katkeroittaa monet jotka eivät tienneet mihin kehitys on pikkuhiljaa johtanut . Rekolaa ollaan nyt muuttamassa kerrostaloalueeksi ja arvaatte varmaan mitä pientalo-alueelle käy .

Soili Nurminen

Koivukylähän itseasiassa on

Koivukylähän itseasiassa on suurelta osin omakotitalo-aluetta, mutta joo, jengiltä menee noi helposti sekasin, Koivukylä ja Havukoski. Ne korkeat tornitalot, toisinsanoen junaradan itäinen puoli on Havukoskea, läntinen Koivukylää.

Rekolan ja Korson välissä on

Rekolan ja Korson välissä on skeittipuisto ja aidattu koirien ulkoilutusalue. Kumpikin näyttää olevan aika innokkaiden käyttäjien hyödyntämä . Skeittaajia, lapsia vanhempineen ja nuoria on paljon ja kesän edistyessä varmaan joukko ei vähene . Ei vaan ole vessaa , eikä kioskia . Vessa pitäisi olla koska kyllä siinä ainakin pissille tarve tulee ja metsikköönkö pitänee mennä ? Se ei vaan käy kaikille . Miksi ei ole vessaa ? Bajama ? Joku muu ? Miksi ei ole myöskään kioskia josta saisi juotavaa kuumina päivinä ja jopa joskus jäätelön ? Työllistyisi nuori tai ihan minkäikäinen yrittäjä tahansa ? S-ryhmä ja Kesko teistäkö on kiini taas kerran ? Ettekö salli vaikka auton perässä vedettävää kioskia ? Omistaja voisi sen raahata illaksi pois , muuhan ei käy koska se rikottaisiin ja ryöstettäisiin ilman muuta öisin näitten vaeltavien erilaisten joukkojen toimesta . Vastausta odottaa moni asiaa kysellyt .

Soili Nurminen

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu