Puheenaihe

Vantaalaista ruoka-avun menestysreseptiä levitetään nyt muualle Suomeen – Projektipäällikkö: Tästä syystä Vantaan malli on niin tuloksellinen

Koivukylässä sijaitseva hävikkiruokaterminaali on keskeinen osa Yhteinen pöytä -mallia. Vapaaehtoistyöntekijät Reino Söderholm ja Veijo Mäntylä purkavat tavaroita terminaalin varastossa.

Päivi Tuovinen

Vantaalla masinoitu ruoka-avun kehittämismalli Yhteinen pöytä on ollut niin tuloksellinen, että sitä halutaan levittää muuallekin Suomeen.

Sitra ja Yhteinen pöytä käynnistivät viime joulukuussa asian tiimoilta puolitoistavuotisen Hukaton Vantaa -projektin, joka on edennyt nyt toimintakäsikirjan ja vaikuttavuusarvioinnin julkistamiseen.

Vantaan ruoka-aputoiminnan kehittäminen on mallinnettu, jotta sen käytäntöjä voidaan soveltaa muuallakin.

– Tarkoitus on, että eri alueiden ruoka-avun toimijat luovat omat sovelluksensa Yhteisestä pöydästä, tähdentää projektipäällikkö Hanna Kuisma.

Vantaan mallin menestyksen salaisuus piilee Kuisman mukaan yhdessä tekemisessä: aiemmin erillään toimineet hävikkiruuan lahjoittajat ja ruoka-avun jakajat on koottu yhteen verkostoon.

Kaupat, tukut ja tehtaat kuljettavat lahjoittamansa ruuat keskitetysti Koivukylän hävikkiterminaaliin, josta ruokien matka jatkuu jakelupisteisiin ympäri Vantaata.

Yhteisen pöydän valttina pidetään sen monipuolisuutta kestävän kehityksen ja kiertotalouden kannalta. Kyse ei ole vain leipäjonoista tai yhteisölounaista, vaan paljon muustakin.

Vaikuttavuusarvioinnin mukaan malli on lisännyt jaettavan ilmaisen ruokahävikin määrää ja pienentänyt samalla biojätekuormaa ja hiilijalanjälkeä. Yhteinen pöytä kuljettaa viikossa keskimäärin 20 000 kiloa hävikkiruokaa hyötykäyttöön. Tästä hyötyvät noin 5 000 vähävaraista vantaalaista viikoittain.

Keskitetyt kuljetukset ruoka-aputoimijoille ovat laskeneet ruuan kuluja ja nopeuttaneet toimituksia. Kuljetukset ovat maksuttomia. Ruoka-avun jakelijat ovat saaneet yhteisötyöstä vertaistukea. Toiminta on myös vahvistanut yhteisöllisyyttä, luonut tapahtumia ja parantanut avunsaajien hyvinvointia. Samoja vaikutuksia toivotaan syntyvän muuallakin.

Projektiin osallistuu kymmenen paikkakuntaa, muun muassa Espoo ja Helsinki. Niille kerrotaan Yhteisen pöydän kokemuksista ja siitä, miten ruoka-avun verkostoja kannattaa koota. Vantaalla ensiaskel oli kaupungin ja seurakuntien yhteistyö.

– Haasteena on, miten arjen toimijoiden yhteistyö saadaan eri paikkakunnilla pelaamaan. Kaupunki ja tukityöllistäminen on hyvä saada mukaan toimintaan, entistä enemmän, sillä ruoka-aputyö on rankkaa vapaaehtoisille. Vantaallakin sosiaalitoimella voisi olla tässä vahvempi rooli, Kuisma sanoo.

Pyrkimyksenä on, että alueilla ruoka-avun toimijoiden kilpailu vähenee, hävikkiä hyödynnetään yhä enemmän ja pitkäaikaistyöttömät työllistetään hävikkityöhön. Tavoitteena on myös kehittää toimintaa yhteisölliseksi, osallistavaksi ja inhimillisemmäksi.

– Päämääränä on, ettei kenenkään enää tarvitse jonottaa ruokaa ulkona.

Yhteinen pöytä kiteytettynä

Vantaan kaupunki ja seurakuntayhtymä hallinnoivat ja rahoittavat ruoka-avun kehittämisen mallia, Yhteistä pöytää. Mallia on työstetty vuodesta 2013 yhdessä ruoka-avun verkoston kanssa.

Toimintamalli yhdistää yhteisöllisen ja omaehtoista toimijuutta tukevan ruoka-aputoiminnan hävikkiruuan keskitettyyn jakeluun.

Vantaan verkostoon kuuluu nyt noin 35 ruokahävikin lahjoittajaa, kuten kauppoja, elintarviketehtaita ja tukkuja, ja 65 ruoka-apua monipuolisesti jakavaa tahoa. Näitä ovat mm. yhdistykset, asukastilat ja seurakunnat.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Kommentit (1)

Kommentit

Yhteinen pöytä on loistavaa

Yhteinen pöytä on loistavaa toimintaa ja auttaa hyvin monia ihmisiä ympäri Vantaata . Kiitos ruokaa lahjoittaville ja vapaaehtoistoimijoille tästä . Itse ryhdyin kirjoittamaa nyt tänään käytyäni Kierrätyskeskuksessa . Siellä on näitä ilmaiseksi annettavia tavaroita ja vaatteita ja sekin on todella hyvä asia. Seurasin sivusta kun hoikka nuori ihminen etsi vaatteita ja onnekseen taisi joitain sieltä löytääkin . Mieleeni nousi ajatus jakaako sosiaalitoimi Vantaalla joululahjarahaa muille kuin lapsiperheille ? Hehän saavat jo muutenkin erilaisia yhteiskunnan tukia . Miten paljon meillä on myös nuoria pelkkien työmarkkinatukien ja asumistukien varassa eläen ja on selvää ,ettei vaatteitta juurikaan pysty noilla tuilla ostelemaan . Kerrotaanko heille edes mahdollisuudesta hakea harkinnanvaraista tai täydentävää toimeentulotukea alusvaatteisiin , sukkiin , kalsareihin ja jopa talvikenkiin , päällysvaatteisiin jotka kaikki kuluvat nekin ? Nuorilla naisilla kustannuksenaan kuukausittain jo sukupuolestaan johtuvat tietyt menot. Kirkko laittaa tiloihinsa kuuset joissa toive-lappuja lasten lahjoista . Miten kirkko osaltaan huolehtii näiden nuorten ihmisten köyhyyteen liittyvistä asioista ? Kiinnostavatko he seurakuntaa ? Kyllä se mielestäni kuuluu myös kirkon tehtäviin ja heillähän juuri alkaa kirkot ja tilaisuudet olemaan täynnä vain vanhenevia ihmisiä . Tiedän että ensisijaisesti yhteiskunnan päättäjien tulisi vastata siitä että Suomessa ei kenenkään tarvitsisi kärsiä jatkuvaa vuosien puutetta ihan kaikesta. Tulisi olla työtä tarjolla ja palkkaa niin ettei tarvitse kerjätä jonoissa eikä muuallakaan penkoa toisten vanhoja tavaroita . Kyllä kierrätystä kannatan siitä ei ole kyse, mutta etuuksillakin pitäisi tulla säällisesti toimeen . Korjausta parempaan ei vain näytä tulevan . Kaikki varmaan tajuamme mitä tuo jatkuva kituuttaminen tekee nuoren ihmisen mielenterveydelle . Siitäkö mielenterveysongelmaisten määrän kasvu osaltaan myös johtuu ? Kiinnostaako tämäkään ketään jolla on valtaa osaltaan korjata tilannetta ?

Soili Nurminen

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu