Tappava sairaus palaamassa Suomeen – jo liki 50 vakavaa epäilyä Helsingin seudulla

Rabiesepäilyt ovat lisääntyneet Suomessa viime aikoina merkittävästi.

Vuonna 2017 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä annettiin rabiesaltistuksen jälkeinen estohoito 46 henkilölle. Husin mukaan tautia voivat levittää etenkin ulkomailta laillisesti tai laittomasti tuodut koirat.

Rabiesviruksen levittämä raivotauti on tasalämpöisiin eläimiin ja eläimistä ihmisiin tarttuva keskushermostosairaus, jota esiintyy muun muassa Romaniassa, Serbiassa, Ukrainassa ja Valko-Venäjällä. Maista tulee Suomeen runsaasti niin sanottuja rescue-koiria.

Maahantuotujen eläimien rabiesepäilyjen selvittelyä hankaloittaa väärennettyjen rokotusasiakirjojen lisäksi se, ettei tartuntaa voi varmasti todeta elävästä eläimestä.

Tauti on ihmiselle hengenvaarallinen, sillä oireinen rabies johtaa kuolemaan.

Lue myös uudempi juttu: Romaniasta tuotu koira puri raskaana olevaa naista kasvoihin Helsingissä, rabiesepäily – eläinlääkäri: "Näiltä alueilta ei pitäisi tuoda koiria"

Suomi on ollut rabiesvapaa vuodesta 1991 lähtien. Raivotaudin leviämistä on torjuttu luonnonvaraisille pienpedoille tarkoitetulla rabiessyöttirokotteella, jota on levitetty vuosikymmeniä kaakkoisrajalle. Rabiesrokote kuuluu myös koirien ja kissojen suositeltuun rokotusohjelmaan.

Ilman asianmukaisesti rokotuksia Suomeen tuodut katukoirat tai -kissat aiheuttavat Etelä-Suomen aluehallintoviraston mukaan puolet rabiesepäilyistä.

Viimeisin epäilty johtui Suomeen Tallinnasta tuotu koira, jonka tuore omistaja vei eläinlääkäriin sen sairastuttua. Huonokuntoinen ja runsaasti kuolaava koira ehti altistaa useita ihmisiä syljellään.

Selvittelyssä huomattiin, että koira oli alunperin rabiesalueelta Venäjältä. Koiralla oli merkintä rabiesrokotuksesta, mutta sen verestä ei löytynyt lainkaan rokotuksen antamia vasta-aineita. Asiakirja olikin Husin mukaan todennäköisesti väärennös ja koira rokottamaton.

Epäilyjen takana on usein myös varomattomuus ulkomaanmatkoilla. Husin mukaan yhä useampi altistuksen jälkeinen estohoito joudutaan antamaan henkilölle, jota on ulkomailla purrut katukoira tai apina.