Puheenaihe

Tekoälyä tutkiva Ari Heljakka mallintaa maailmasta parempaa paikkaa – "Miten me kaikki voisimme olla älykkäämpiä tai elää pidempään"

– Jopa tilastotieteilijä voi toimia nimellä tekoälytutkija, ja se ruokkii terminologista hämmennystä alan ympärillä, huomauttaa tekoälyä Otaniemessä tutkiva Minna Saarinen

Kun lohjalainen Ari Heljakka aloitti tekoälytutkimuksen vuonna 2005, oli rahoituksen saaminen aavistuksen hankalampaa.

– Kun 15 vuotta sitten päätyi jonkinlaiseen ylähullulaariin, jos aiheesta puhui, niin nyt tilanne on kääntynyt aivan päälaelleen, Heljakka naurahtaa.

Heljakka puhuu rauhallisesti, muotoilee huolellisesti sanottavansa, vaikka juttua piisaa.

Mies on paitsi tutkija, fyysikko ja teoreettinen filosofi, toiminut myös start up -yrittäjänä ja tuotekehityksen johtajana video-ohjelmistoyritys Dream Brokerissa.

– Minua ovat kiinnostaneet aina teknologiat, joissa näyttää olevan potentiaalia viedä ihmiskuntaa eksponentiaalisen nopeasti eteenpäin tai ratkoa globaaleja haasteita. Tekoäly on yksi niistä, Ari Heljakka sanoo.

– On muistettava, että tekoälyn ympärillä vallitsee suuri terminologinen hämmennys, jota ruokkivat niin yritykset, media, kuin valitettavasti monet tutkijatkin. Yksi ongelma on, että rahoitusta haettaessa on käytettävä tietynlaisia avainsanoja, jotta asiasta kiinnostuttaisiin, huomauttaa tekoälyä nyt Otaniemessä tutkiva Heljakka.

 

Tekoälyn tärkein osa-alue ovat neuroverkot. Ne ovat matemaattinen teoria ja teknologianhaara. Suomessa tutkimusta teki jo 1970-luvulla mm. Seppo Linnainmaa, jonka työ oli jokseenkin ratkaisevaa tekoälyvallankumouksessa.

Läpimurto tuli vuoden 2012 paikkeilla.

Heljakka aloitti myös ohjelmoinnin jo 12-vuotiaana, kun isällä oli ensimmäisiä pc-tietokoneita kotona. Kun nettiä ei ollut, se oli yksi kiinnostavimpia asioita.

Ari Heljakkaa voisi oikeastaan tituleerata renessanssin ajan yleisneroksi. Tosin mies vaikuttaa 2010-luvulla, ihan Suomen pääkaupunkiseudulla.

 

Ideaali olisi saada aikaan tuloksia, jotka kategorisesti lisäisivät ihmisten potentiaalia. Ei se, että ratkotaan algoritmisesti, miten kohdentaa mainoksia, vaan miten me kaikki voisimme vaikkapa olla älykkäämpiä, tai elää pidempään.

Suurimmat läpimurrot, joita on viime vuosina saavutettu, on tehty neuroverkoilla. Heljakan tutkimus liittyy juuri syviin neuroverkkoihin.

– Generatiiviset mallit eivät vain luokittele, vaan pyrkivät hahmottamaan dataa niin, että ne pystyvät luomaan sen uudelleen: piirtämään vaikkapa silmän. Ohjelma tietää, millaiset silmät ovat mahdollisia, ja käyttäjä vain hienosäätää kuvan. Tämä vie kuvankäsittelyn täysin uudelle tasolle.

Asia ei rajoitu vain kuviin: sama lähestymistapa mahdollistaa lääkemolekyylien, keinoelimen, koneen tai minkä tahansa ihmisen rakentaman järjestelmän mallintamisen.

 

Generatiivisia malleja on käytössä ainakin jo USA:ssa lääkemolekyylien suunnittelussa.

Konferenssit maailmalla ovat tehokkain tapa saada käsitys, mitä tekoälytutkimuksen alahaaroissa tapahtuu.

Heljakan tavoitteena on, että hänen kehittämiään malleja pystyttäisiin aidosti hyödyntämään käytännön elämässä: tutkimuksessa, insinöörityössä ja suunnittelussa.

Mies myöntää, että isojakin tuloksia voi tulla. Tutkijoita toki on useita: Heljakka on osa isoa palapeliä.

Lohjalainen erottuu muista mm. siinä, että kuvia voidaan tehdä älykästä manipulointia hyödyntäen entistä korkeammilla resoluutioilla.

 

Kääntöpuolena on kuvamanipulaatio.

– Julkisuuden henkilöt tulevat vielä kärsimään väärennetyistä videoista, joissa he vaikkapa sanovat jotakin kyllin törkeätä. Some menee naruun, ja vahinko tapahtuu. Tämä ikävä kyllä seuraa näistä samoista teknologioista.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Kommentit (6)

Kommentit

Niin, annoin keinoälylle

Niin, annoin keinoälylle tehtävän, jossa pyritään säilyttämään Maa niminen planeetta asumiskelpoisena. Arvatkaa mikä oli tulos?

No varmaankin se, että

No varmaankin se, että Vanamon kaltaiset ekohysteerikot kaappasivat vallan ja tekivät Suomesta viherfasistisen pakkoyhteiskunnan, ja meidät toisinajattelijat laitettiin sitten joko uudelleenindoktrinointileirille tai teloituskomppanian eteen Gaiajumalanpilkan asteesta riippuen. Menikö oikein?

Tumpelo

pusuja vaan sullekin

pusuja vaan sullekin viherfaskisti <3

Hoh, hoijakkaa... ei ehkä

Hoh, hoijakkaa... ei ehkä kuitenkaan kannattaisi mennä kuseskelemaan "vääräoppisten" / "valheellisten" AI-tutkijoiden muroihin, jos omat saavutukset ovat tasoa "kato, tää piirtää silmän melkein oikein, kun ihminen vähän avittaa"... Maailmassa kun on vähän hankalampiakin ongelmia olemassa.

...myös jo silloin Tukijana

...myös jo silloin Tukijana ollut myös Akateemikko Teuvo Kohonen, joka vuonna 2017 keväällä Hesarin tullessa kylään hänen soittaneena vain heille nauhoitettua Vaaleanpunaista Pantteria, myös puhumatta heille sanakaan , joka henkilönä oli todellisena esikuvana koko elämänsä Professori Timo Honkelalle joka kirjoitti tästä kyseisestä Neuroverkosta kirjan nimeltään "Rauhankone", josta Google antoi silloin (keväällä 2017) vain 17 400 tulosta 0,61 sekunnissa... :-) - Viime Hallituksen Elinkeinoministeri Lintilä sentään vihdoin ilmoitti julkisesti Suomen olleen kyseisen Neuroverkon kehitysalustana jo -80 luvun alusta lähtien. Tanskan Eettinen Neuvosto (jota ei teidän maastanne löydy) kertoi jo vuonna 2010 kielteisen raporttinsa lopuksi "...tällä olevan mittaamattomia seurauksia moraaliseen yhteisöön ja heitä kunniottamaan ihmiselämää, ihmisen luonnon ollessa tähän hyvin kyseenalaista sen historian ymmärtäen. Järkevintä olisi tämän Tegnologian kehityksen täydellinen lopettaminen, enne kuin alamme radikaalisti kohdistaa sitä ihmisten elämään". Kyseinen sivusto tästä eettisestä tuumailusta julkaistiin kaikille netissä vasta 2014, sen löytyessä enää nykyään vain maksukorttien takaa tästä heidän lausunnostaan kiinnostuneille. Maailma on jo muuttunut ja muuttuu entistä enemmän.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu