Puheenaihe

Uusia asukastiloja, lisää lääkäreitä... Vantaa parantaa palveluita, mutta veroprosentti pysyy nykyisellään

Kaupunginjohtaja Ritva Viljasen taloarvioesitys lupaa ensi vuodeksi parempaa.

Johanna Erjonsalo

Kuluva vuosi on kuntatalouden musta vuosi.

– Ja se näkyy myös Vantaalla, sanoo kaupunginjohtaja Ritva Viljanen taustoittaessaan ensi vuoden talousarvioesitystään.

– Mutta ensi vuonna mennään kohti parempaa.

Mustan vuoden syynä ovat suuret menot, jotka johtuvat muun muassa kunta-alan palkankorotuksista, ulkoisten vuokrien noususta, varhaiskasvatusoikeuden laajennuksesta Vantaalla, Apotin käyttöönotosta ja Husin kuntaosuuden suuresta kasvusta.

Maanmyyntitulotkaan eivät ole kehittyneet odotetusti ja mikä pahinta, Verohallinnon valtakunnalliset uudistukset leikkaavat Vantaan kunnallisverotilityksiä merkittävästi.

Vantaalta jää tänä vuonna saamatta verotuloja arviolta 32 miljoonaa euroa.

– Jos olisimme saaneet verotulotilitykset normaalisti, Vantaan ei olisi tarvinnut ottaa velkaa tänäkään vuonna.

Vantaan lainamäärää varaudutaan kasvattamaan ensi vuonna noin 52 miljoonalla eurolla. Silti pysytään kaupunginvaltuuston päättämässä miljardin euron rajan alla.

Viljanen on tyytyväinen, että Vantaa on pystynyt tasapainottamaan talouttaan viime vuosina.

Pitkäaikaista velkaa on pystytty lyhentämään 200 miljoonalla eurolla vuodesta 2015 ja se on 2020 noin 4 000 per asukas. Samaan aikaan kaupungin väkiluvun kasvu on ollut maan suurimpia.

Ensi vuonnakin asukasmäärän arvioidaan kasvavan runsaalla 3 500 hengellä ja olevan vuoden lopulla 236 000. Tänä vuonna kasvua on arviolta yli 4 500. Vuonna 2018 asukkaita tuli lisää jopa yli 5 000.

Asuntotuotanto näyttää tasaantuvan huippuvuosista. Rakennuslupia on haettu tänä vuonna aiempaa vähemmän.

Ensi vuonna Vantaalla käytetään toimintamenoihin yhteensä lähes 1,7 miljardia euroa. Se on 4,6 prosenttia enemmän kuin tänä vuonna.

Investointeihin, kuten koulujen ja päiväkotien rakentamiseen, käytetään 149 miljoonaa euroa.

Tavallista kuntalaista kiinnostaa, nouseeko kunnallisvero.

– Aika moni kunta miettii veroprosentin nostoa. Ehdotan, ettei veroprosenttia koroteta, Viljanen sanoo.

Kaupunginjohtajan ensi vuoden talousarvioesitys painottaa palvelujen parantamista.

– Tätä voisi kutsua palvelujen budjetiksi. Parannetaan palveluita, mutta hallitusti.

Rahaa laitetaan muun muassa sosiaali- ja terveystoimen uusin vakansseihin, joihin palkataan lääkäreitä ja hoitajia, uusiin asukastiloihin muun muassa Hakunilaan ja sisäilmakorjauksiin sekä Hevoshaan urheiluhallin ja Vapaalan päiväkodin paviljongin rakentamiseen.

Ensi vuonna pitäisi alkaa myös Vantaan ratikan suunnittelu, kunhan valtuusto tekee siitä jatkosuunnittelupäätöksen vielä tämän vuoden lopussa.

Tikkurilan maauimalasta haaveilevat saavat jälleen kylmän suihkun.

– Tikkurilaan ei ole tulossa maauimalaa, Viljanen toteaa.

Sen sijaan Tikkurilan uimahallin läheisyyteen voisi tulla "kesäkeidas", jossa voi leikkiä ja pelata. Sellaisen rakentamiseksi aloitetaan selvitystyö.

Myös Tikkurilan hyvinvointikeskuksen suunnittelu jatkuu.

Talousarvioehdotus 2020

Kaupunginjohtajan budjettiesitys numeroina.

Tuloveroprosentti: 19.

Toimintamenot: 1670 miljoonaa euroa.

Verotulot: 1074 milj. euroa (me).

Kunnallisverotulot: 914 me, yhteisöverotulot 76 me ja kiinteistöverotulot 84 me.

Valtionosuudet: 216 me.

Vuosikate 93 me.

Tilikauden tulos: -22 me.

Bruttoinvestoinnit: 149 me.

Pitkäaikainen lainakanta: 949 me.

Lainakanta asukasta kohden: 4 020 euroa.

Talousarvioesitystä käsitellään valtuustoryhmien välisissä neuvotteluissa ja kaupunginhallituksessa 28.10. Kaupunginvaltuusto hyväksyy budjetin 11.11.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Vantaa rakentaa ensi vuonna uusia päiväkoteja ja kouluja 30 miljoonalla eurolla8.10.2019 06.05
Miljoonien eurojen digisatsaus: Vantaan kouluihin ja oppilaitoksiin tulossa uusi digitaalinen järjestelmä8.10.2019 08.10
Vantaa suunnittelee lukiopaikkojen lisäämistä8.10.2019 07.05
Esitys: Sosiaali- terveystoimeen yli sata uutta vakanssia7.10.2019 18.10

Kommentit (5)

Kommentit

Mihin perustuu Viljasen väite

Mihin perustuu Viljasen väite, että "ensi vuonna mennään kohti parempaa"? Niin yleinen kuin Vantaan talouskehitys merkitsee, että ensi vuosi on vielä tätä vuotta huonompi. Kunta-alan palkankorotukset ovat ensi vuonna suuria, maanmyyntitulot pieniä, Apotti ja Husin kuntaosuuden kasvu lisäävät kustannuksia ensi vuonna. Lisävelkaantumisen vähättely on vastuutonta venkoilua. Kaupunginvaltuuston päättämä velan miljardin euron rajan alapuolella pysyminen onnistuu vain vippaskonstein. Nimittäin Vantaa kierrättää perusinvestointeja tytäryhtiönsä vuokrataloyhtiö VAV:n sekä VTK-konsernin kautta. VTK esimerkiksi rakennuttaa parhaillaan Hämeenkylän uutta koulua ja VAV taas vastaa monista sosiaali- ja terveystoimen erityisasumisen hankkeista. Tämä hämärtää kaupungin todellista velanottoa ja on epäedullista myös siksi, että näiden yhtiöiden kautta otettu velka on kalliimpaa kuin kaupungin suora velanotto. Uhoaminen siitä, että Vantaalla ei muka leikata, on täysin edesvastuutonta. Lisävelan ottaminen on mitä suurimmassa määrin leikkaamista. Se on leikkaamista lapsiltamme.

Viljasen väite siitä, että

Viljasen väite siitä, että mennään parempaan suuntaan tarkoittaa sitä, että kuntalaisilla - ihmisillä siis - tulee jatkossa olemaan helpompaa. Saattaa päästä lääkärille 4-6 kk odotusajan sijaan vaikka 2-4 kk odotusajalla. Aikaisempien kunnanjohtajien toimesta jokaista kuntalaista on kuritettu kovalla kouralla. Kotisairaanhoidosta on loppunut kroonikkovaipat ja kouluista vesivärinapit, mutta lisää ei ole saanut tilata. Nyt ehkä pikkaisen uskaltaisi jo hengittää? Yksikään kunta ei voi pyöriä ottamatta velkaa. Se on peliä, jos ymmärrät. Niitä velkoja ei maksa lapsemme.

Kuka ne sitten maksaa?

Kuka ne sitten maksaa? Korotkaan eivät välttämättä pysy ikuisesti nykyisellä tasolla.

Kyllä tämäkin on köyhän

Kyllä tämäkin on köyhän kaupungin budjetti. Investointeihin käytetään 145 miljoonaa eli asukaslukuun suhteutettuna puolet Helsingin käyttämiin varoihin. Vantaa oli ainoa pääkaupunkiseudun kunta, joka rajoitti lasten päivähoito-oikeutta ja nyt joutuu palauttamaan sen entiselle tasolle. Henkilöstön palkankorotuksista huolimatta Vantaa on maksanut muita pääkaupunkiseudun kuntia vähemmän. Lastensuojelu ja terveyskeskukset ovat katastrofaalisessa tilassa. Enpä tiedä, mitä nämä palvelujen parannukset oikeasti tarkoittavat. Tuskinpa vantaalaiset sairastavat nykyistä vähemmän, koska heitä on niin paljon enemmän, joten Husin laskutus jatkanee nousuaan. Jos ratikkalinja ja ihmisten palvelut ovat vastakkain, niin priorisoin ehdottomasti kuntalaisten palvelut. Ilman ratikkaa pääsee lentokentälle, mutta terveyskeskukseen ei pääse. Toivottavasti valtiolta ei tule rahaa ja ratikkahanke hautautuu, vantaalaiset päättäjät kun taitavat olla siihenkin hankkeeseen suinpäin syöksymässä.

Onko sillä mitään vaikutusta,

Onko sillä mitään vaikutusta, että Vantaalle aktiivisesti haalitaan maahanmuuttajaryhmiä, minkä ÄO on tieteellisten tutkimusten mukaan matala mutta työttömyys vähintään 100 %?

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu