Helsingin kristillisen koulun suosio on kasvanut. Oppilaita on enemmän kuin koskaan viimeiseen 10 vuoteen. Pieni koulu vetää oppilaita ympäri pääkaupunkiseutua.
Helsingissä on koulu, jossa aamu alkaa aamunavauksella. Sen aikana kuunnellaan päivän sana ja rukoillaan.
Uskonnollinen aamunavaus on yksi koulun erikoisuuksista ja kertoo siitä, että kyseessä ei ole aivan tavallinen koulu.
Pukinmäessä toimiva Helsingin kristillinen koulu on yksi kaupungin sopimuskouluista. Se sijaitsee Pukinmäen ala-asteen entisissä tiloissa Pieksupolulla.
Viime vuosina koulun suosio on kasvanut jatkuvasti.
Oppilasmäärä on tällä hetkellä 225. Se on enemmän kuin kertaakaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vielä vuonna 2016 oppilaita oli 163.
– Hakemus kannattaa aina laittaa, mutta olemme kyllä melkoisen täynnä, hymähtää koulun apulaisrehtori ja opinto-ohjaaja Tytti Kaisamatti.
Koulu sai tänä vuonna kaksi lisäluokkatilaa pihalla olevasta parakista, jotta se voisi vastata kasvaneeseen kysyntään.
– Pyrimme koko ajan miettimään, miten pystyisimme vastaamaan siihen, Kaisamatti sanoo.
Helsingin Uutiset tutustui kouluun ja selvitti, miksi se on niin suosittu.
Seitsemännellä luokalla oleva Elias Nick, 13, tulee kouluun Tapanilasta ja kasiluokkalainen Alana Daúde, 13, Vantaan Kivistöstä.
Nick tiivistää ajatuksen, mikä koulussa on parasta.
– Se on mukavaa, että koulun arjessa on kristillinen ilmapiiri.
Nickin mukaan sellainen luo yhteisöllisyyttä ja ajatusta siitä, että kuuluu johonkin.
– Meillä on täällä tosi tiivis yhteisö, Daúde kehuu ilmapiiriä.
Alana Daúde aloitti koulussa puoli vuotta sitten eli seiskaluokan keväällä. Koulumatka junalla kestää noin 45 minuuttia. Aiemmin hän kävi lähikouluaan Kivistössä.
– Kivistössä oli rauhattomampaa. Siellä oli paljon päihteidenkäyttöä. Jos olisin jatkanut siellä, olisin varmasti itsekin ajautunut samaan, hän toteaa ja jatkaa, että monessa koulussa on turvattomuutta ja kiusaamista.
Nick puolestaan kävi koulun vieressä sijaitsevan kristillisen esikoulun ja jatkoi siitä ykkösluokalle. Päätös oli aikanaan vanhempien. Nick tuntuu olevan tyytyväinen päätökseen.
Kouluun tulee oppilaita ympäri pääkaupunkiseutua. Suurin osa oppilaista tulee Helsingistä, moni lähikoulusta. Kouluun tullaan myös Vantaalta, Espoosta ja jopa Keravalta.
Toiminta nykyisissä tiloissa alkoi 12 vuotta sitten.
Kristillinen koulu on maksuton ja se saa valtion tukea. Kouluun haetaan erillisellä lomakkeella.
Apulaisrehtori Kaisamatti kertoo, että ennen koulupäätöksen tekemistä, perhe kutsutaan koululle tapaamiseen.
– Meille on tärkeää, että perheet haluavat lähteä mukaan toteuttamaan toimintakulttuuriamme.
Kaisamatti ei suoraan vastaan kysymykseen, pääsevätkö kaikki hakijat kouluun, jos on tilaa, mutta sanoo, että keskustelun jälkeen asiasta päätetään yhdessä.
Kouluun hakeudutaan rehtori Mirva Karavirran mukaan uskonnollisista syistä.
– Kristillinen arvopohja on ykkössyy. Myös pieni kouluyhteisö, oman päiväkodin merkitys ja koulun sijainti tulevat vanhempien tapaamisissa esille.
Oppilaista maahanmuuttajataustaisia noin 20 prosenttia oppilaista.
– Eli saman verran kuin normikouluissa Helsingissä, Karavirta huomauttaa.
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä Helsingin kouluissa vaihtelee suuresti. Vuonna 2025 hieman yli neljännes kaupungin perusopetuksen oppilaista oli vieraskielisiä. Helsingissä on useita kouluja, joissa yli puolet oppilaista on vieraskielisiä.
Pukinmäessä hieman yli 200 oppilaan pienessä koulussa on apulaisrehtori Kaisamatin mukaan hyvää erityisesti se, että oppilaat ja opettajat tuntevat toisensa.
– Meille opettajillekin on merkityksellistä, että voimme tutustua lapseen kunnolla. Tunnemme toinen toisemme tosi hyvin.
Opetus järjestetään valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisesti. Koululla on opetusluvassa määritelty erityinen tehtävä, joka on kristilliseen arvopohjaan perustuva. Näin ei ole niin sanotuilla normikouluilla.
Yläkoululla on yksi uskontotunti enemmän viikossa eli Raamattu-tunti. Muuten lukujärjestys on samanlainen kuin muilla kouluilla.
Kristillisyys on sisällytetty koulun arkeen. Esimerkiksi äidinkielen tunneilla voidaan lukea Raamattua ja tutkia sitä kielellisestä näkökulmasta.
Myös yhteisöllisyys on yksi tärkeimmistä asioista.
– Kristillisyyden ei tarvitse näkyä, mutta sen tarvitsee tuntua. Arvostamme yhteisöllisyyttä. Teemme paljon yhdessä asioita koko koulun kanssa, Kaisamatti sanoo.
– Monet kokevat sen turvallisena.
Kävelykierros koulun käyttävillä osoittaa, että kristillisyys näkyy monella tavalla. Seinillä on tauluja ja printattuja papereita, joissa on otteita psalmeista ja raamatullisista teksteistä.
Kristilliset arvot saattavat kuulostaa hähmäiseltä käsitteeltä, mutta käytännössä ne tarkoittavat monia sellaisia asioita, joita kouluissa ja yhteiskunnassa muutenkin arvostetaan: kunnioitetaan toisia, pyydetään ja annetaan anteeksi, osoitetaan myötätuntoa, puhutaan ja ajatellaan hyvää toisesta, myönnetään omat virheet sekä ollaan reiluja, rehellisiä ja luotettavia.
Koulu on laatinut oman 14-kohtaisen huoneentaulun, kunnioituksen kulttuurin kulmakivet, jota koulussa noudatetaan.
Karavirta pohtii syitä koulun suosioon.
– Tässä ajassa vanhemmat etsivät lapsilleen turvallista, yhteisöllistä ja arvopohjaltaan selkeää koulua. Kristilliset koulut tarjoavat opetuksen lisäksi vahvan kasvatusyhteisön, jossa kodin ja koulun yhteistyö, yhteiset arvot sekä oppilaiden kohtaaminen yksilöinä korostuvat, hän toteaa.
Uskonnollisilla juhlapyhillä, kuten joululla ja pääsiäisellä, on koulussa suuri merkitys. Koulussa juhlitaan muutenkin matalalla kynnyksellä. Se on osa sen yhden peruskiven eli yhteisöllisyyden ja yhteisen tekemisen korostamista.
Esimerkiksi joka syksy ysiluokkalaiset lakittavat koulutaipaleensa aloittavat ykkösluokkalaiset keltaisilla lippiksillä. Jäätelöauto tulee koulun pihalle.
– Silloin biletetään. Me tykätään juhlia, Kaisamatti jatkaa.
– Jos lähdemme joulukirkkoon, lähdemme koko jengi.
Koululla on myös oma kouluisäntä, keittiö ja kiinteistöhuolto.
Kouluruoka saa erityistä kiitosta oppilailta.
– Täällä on ihan sikahyvää kouluruokaa. Erityisesti salaatit ovat tosi fresh, Daúde sanoo.
Erityisiä herkkupäiviä on, kun koulussa on salaatin lisäksi vaikkapa juustoja ja viinirypäleitä.
Elias Nickin lempiruokia ovat pinaattiletut, uunimakkara ja lihapullat.
– Ehdottomasti perunamuusilla, hän lisää.
Vasta viime keväänä kouluun tulleelle Daúdelle yksi iso muutos on ollut koulu koko. Kivistön koulussa oppilaita on lähes tuhat, Pukinmäessä reilut 200.
– Meidän koulu on chilli ja turvallinen.
Daúdea uskonnolliset asiat kiinnostavat. Hän kertoo tulevansa uskonnollisesta perheestä ja lukevansa Raamattua sekä keskustelevansa uskonnollisista asioista myös kotona.
– Ajattelin, että kun perheeni on uskonnollinen, niin minunkin pitää. Viime vuonna aloin syventyä uskoon omasta halustani. Silloin se alkoi tuntua oikeasti omalta.
Daúde kuuluu koulun oppilaskuntaan ja toimii tukioppilaana. Suunnitelmissa on vielä tämän vuoden aikana alkaa pitää "Jeesus-välkkiä". Niiden aikana syvennytään Raamatun asioihin ja rukouksiin.
Elias Nick sanoo kristillisyyden näkyvän myös kotona kasvatuksessa. Eliaksen isä Jaakko Nick toteaa, että koulu tukee tärkeällä tavalla kodin kasvatustyötä.
– Ensisijaisesti kyseessä on koulu, mutta kristillisessä koulussa kristillisyys on luonnollinen osa elämää, arkea ja juhlaa.
Isä pitää hyvänä, että koulussa pohditaan, miten asioihin voidaan suhtautua kristillisestä näkökulmasta. Perhe ei käy usein esimerkiksi kirkossa, mutta kristilliset arvot ovat tärkeitä ja olennainen osa elämää.
– Olen kokenut, että tällainen kasvuympäristö antaa hyvän perustan. Lapset ovat viihtyneet oikein hyvin.
Veli käy samaa koulua.
Elias Nickin mukaan myös kavereiden kanssa puhutaan joskus kristillistä arvoista.
– Enemmän kuitenkin jalkapallosta, hän jatkaa.
Korjaus 2.1.. kello 11.30: Koulu toimii Pukinmäen ala-asteen entisissä tiloissa, ei Pukinmäenkaaren koulun vanhoissa tiloissa.
Juttu on julkaistu aikaisemmin Helsingin Uutisissa.