Mainos: Helsingin seudun kauppakamari

Fossiiliton Vantaa 2026 – edelläkävijä vertaansa vailla

Vantaan Energialla tehdään uutta Suomessa ennennäkemättömään tahtiin. Pian sen jälkeen, kun päätös kivihiilen käytön luopumisesta vuonna 2022 oli tehty, kiinnitettiin katse jo seuraavaan tavoitteeseen: fossiilittomaan energiantuotantoon vuoteen 2026 mennessä.

Mainos | Kuusikonmäkeen kaavaillaan maanalaista kausivarastoa, Varistossa porataan yli kahden kilometrin syvyyteen ja Vantaan Energian jätevoimalaa laajennetaan, jotta vantaalaiset kodit ja yritykset lämpenisivät mahdollisimman päästöttömästi. Polulla hiilineutraaliin tulevaisuuteen ei jäädä pyörittämään ideoita paperilla, vaan tuumasta toimeen käydään ripeästi.

Yhteinen tavoite isoissa investoinneissa vie eteenpäin

Vantaalla on pystytty puolittamaan päästöt kymmenessä vuodessa ja tahti jatkuu. Ketterä innovatiivisuus vaatii yhteistyötä ja poliittisten päättäjien tukea.

– Kuusikonmäen lähes 100 miljoonan euron kausivarastohankkeeseen olemme hakeneet tukea EU:n innovaatiorahastosta. Vantaan kaupungin tukikirje hankkeelle on yksi tärkeä osa tuen saamisen edistämistä, iloitsee Vantaan Energian toimitusjohtaja Jukka Toivonen.

Hankkeessa valmistellaan lämpövarastoa, jonne voidaan säilöä kesäaikana tarpeetonta lämpöä talven pakkaskaudella hyödynnettäväksi. Se on tärkeä osa fossiiliton Vantaa2026-hanketta ja mahdollistaa luopumisen maakaasusta, jota vielä nykyisin käytetään lämmitystarpeen ollessa suuri.

– Nopea eteneminen ei olisi mahdollista ilman kaavoituksen, rakennusvalvonnan, ja muiden kaupungin toimijoiden tukea, kiittelee Toivonen.

Investoinneilla merkittäviä ilmastotekoja

Matkalla kohti hiilineutraalia Suomea tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja ja ajattelua. Kaukolämpö on yksi trendin harjalla olevista aloista, jonka kehittämiseen panostetaan voimakkaasti.

– Kaukolämpöjärjestelmä on vähän kuin julkinen liikenne: se on helppo, toimintavarma ratkaisu, jossa palvelun käyttäjän ei tarvitse ostaa kalustoa itselleen, kertoo Fortumin lämmitysliiketoiminnan johtaja Timo Piispa.

Myös ylläpito- ja korvauskustannukset, kehittäminen ja riskit ovat kaukolämpöpalvelun tarjoajalla. Rikkoutumisen tai poikkeuksellisten kuormituspiikkien aikana energiayhtiö hoitaa energian saatavuuden varajärjestelmien avulla ja varmistaa, että lämpöä on aina saatavilla.

– Yksittäisen taloyhtiön ei tarvitse investoida varajärjestelmään, kuten oman maalämpöpumpun kanssa. Se on etu taloyhtiölle, vinkkaa Piispa.

Investoinneilla kohti puhtaampaa energiantuotantoa

Se millä lämmitämme kiinteistöjä on olennaista, sillä jokaisen suomalaisen energiankäyttöön liittyvistä päästöistä noin puolet tulee lämmitykseen kuluvasta energiasta.

-Jatkuva kehittäminen ja energiaratkaisuihin investoiminen on tärkeää hiilineutraaliuteen pyrittäessä, toteaa Piispa.

Fortumilla investointikohteita on useita: yksi on kesällä Suomenojan voimalaitoksella käynnistyvä kolmas jäteveden hukkalämpöjä hyödyntävä lämpöpumppuyksikkö. Se ottaa talteen entistä enemmän jäteveden hukkalämpöä ja syöttää sitä kaukolämpöjärjestelmään.

Datakeskusten hukkalämmöt talteen

Yksi pääkaupunkiseudun huomattavista hankkeista on Espoon kaupungin ja Fortumin yhteinen kehityshanke uuden datakeskuksen perustamiseksi ja sen hukkalämpöjen hyödyntämiseksi kaukolämpöverkossa. Tavoitteena on merkittävän kokoisten konesalien rakentaminen kaukolämpöverkon läheisyyteen.

Tämä todennäköisesti merkitsisi suorina investointeina miljardeja euroja, työllistäisi hankkeen eri vaiheissa huomattavan määrän henkilöitä ja loisi yhteistyötä suomalaisten oppilaitosten kanssa.

Toteutuessaan yhdestä isosta datakeskuksesta saataisiin talteen hukkalämpöä, joka vastaisi hiilinieluna metsäalaa, joka on noin 10-20 prosenttia koko Uudenmaan alueesta.

– Hanke on uraauurtava, sillä datakeskusten hukkalämpöjä ei kierrätetä vastaavassa määrässä missään maailmalla, kertoo Piispa silminnähden innostuneena.

Innovatiivisin harppauksin kohti fossiilitonta Vantaata

Erittäin merkittävä teknologinen harppaus liittyy geotermiseen energiantuotantoon eli maalämpöön. Varistoon tuleva maalämpölaitos on ensimmäinen kaukolämpöverkkoon liitettävä Suomessa. Keväällä valmistuvan laitoksen myötä ja 600 km pitkän verkoston kautta myös taloyhtiöt voivat lämmittää kiinteistöjään maalämmöllä, ilman omia laiteinvestointeja. Myös energian myynti järjestelmään tulee mahdolliseksi.

– Tulemme tarvitsemaan myös lisää käyttö- ja kunnossapitohenkilöstöä, joten uusilla voimalaitoksilla on työllistämisvaikutuksia Espoon hankkeiden tavoin, kertoo Toivonen.

Vantaalla vauhti on kova, mutta tahtotila hiilineutraalin energiatuotannon puolesta on vielä kovempi. Sen puolesta ollaan valmiita kehittämään toimintaa ja ottamaan myös hallittuja teknologiariskejä.

– Teemme työtä, jotta Vantaan asukkaat ja yrittäjät voivat luottaa siihen, että heidän kotinsa, liiketilansa ja suihkuvetensä lämmitys on jatkossakin hintatasoltaan vakaata ja mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavaa, summaa Toivonen.