Blogi: Mitä Sote-uudistus muuttaa Vantaalla?

”Reilusti yli kolmasosa Vantaan päätösvallasta, tehtävistä ja budjettivaroista siirtyy hyvinvointialueelle. Katso mitä se merkitsee.”

Mainos | Soteuudistus siirtää paljon asioita Vantaan kaupungilta hyvinvointialueen päätettäväksi. Muutos on suuri, koska suuret kaupungit ovat tähän asti voineet päättää asioista itse.

Hyvinvointialueiden tehtäväksi tulee hoitaa kaikki terveys-, sosiaali- ja pelastuspalvelut. Näitä ovat esimerkiksi perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaalihuolto, hammashoito, mielenterveys- ja päihdepalvelut, vammaispalvelut sekä ikääntyneiden hoiva- ja asumispalvelut.

Se, mitä tämä vaikuttaa kansalaisten palveluihin, riippuu nyt valittavan aluevaltuuston päätöksistä.

Yli 43 % budjettivaroista

Hyvinvointialueelle siirtyy sekä tehtäviä, budjettivaroja että henkilöstöä.

Vantaalta siirtyy hyvinvointialueelle noin 4000 työntekijää. Määrää voi verrata siihen, että kaupungilla on 10 692 työntekijää. Lisäksi henkilöstöä on liikelaitoksissa.

Noin 3350 heistä siirtyy sosiaali- ja terveyspuolelta, 500 pelastustoimesta, 100 oppilashuollosta ja noin 100 erilaisista tukipalveluista.

Vantaan budjettivaroista siirtyy vielä suurempi osa. Sosiaali- ja terveyspalvelut vievät nykyisin 770 miljoonaa euroa. Se tekee 43 prosenttia Vantaan budjetista. Tämän lisäksi hyvinvointialueelle siirtyy vielä palo- ja pelastustoimen toimintarahat, omaisuutta ja sopimuksia.

Päätösvalta siirtyy

Aluevaltuusto päättää jatkossa monista sellaisista asioista, jotka nykyisin päätetään Vantaan luottamuselimissä.

Siellä päätetään, missä terveyskeskukset, sosiaalipalvelut ja pelastuspalvelut sijaitsevat. Mitä tehdään hoitojonojen lyhentämiseksi, miten hoidetaan ikäihmisten kotipalveluita ja niin edelleen.

Paranevatko palvelut, riittääkö raha paremmin?

Valtakunnan tasolla sosiaali-, terveys ja pelastuspalveluihin kuluu nykyisin noin 20,63 miljardia euroa vuodessa. Niillä toimii noin 173 000 työntekijää.

Vuoden 2023 alussa tämä kokonaisuus siirtyy 21 hyvinvointialueelle. Tähän asti kunnat ovat hoitaneet ne itse ja osin 20 sairaanhoitopiirin avulla. Sairaanhoitopiirit ovat kuntien yhdessä perustamia kuntayhtymiä.

Sairaanhoitopiirien tehtävät vaihtelevat. Suuret kaupungit teettävät niillä vähemmän. Kaupungit hoitavat terveyskeskukset ja sosiaaliasiat itse, ja ottavat lähinnä sairaalatason-palvelut sairaanhoitopiireiltä.

Pikkukunnat ovat teettäneet sairaanhoitopiireissä enemmänkin. Esimerkiksi Kainuun kuntien yhteinen sairaanhoitopiiri Kainuun sote on hoitanut myös sosiaalipalveluita.

Mikä tässä leventää hartioita?

Sote-uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena oli hillitä kustannusten nousua, tasoittaa alueellisia palvelueroja ja leventää palvelujen tuottamisen hartioita

Sittemmin kustannusten hillinnästä ei ole enää puhuttu. Syynä ovat asiantuntija-arviot, joiden mukaan säästöjä ei tulekaan. Leveämmistä hartioista sen sijaan puhutaan yhä. Mutta miten totta sekään on?

Suomessa on ollut jo pitkään 20 sairaanhoitopiiriä. Kunnat ovat luoneet itse leveämmät hartiat niihin tehtäviin, joissa näkivät ne tarpeellisiksi.

Jossain voi toki olla turhia päällekkäisyyksiä. Mutta tuskin niin paljon, että pelkkä 20 sairaanhoitopiirin korvaaminen 21 hyvinvointialueella toisi merkittäviä kustannushyötyjä.

Mielestäni uuden byrokratiakerroksen tekeminen valtion ja kuntien väliin ei itsessään paranna palveluja eikä säästä rahaa.

Tärkeät vaalit

Pelkkä tehtävien siirto hyvinvointialueelle ei siis ratkaise vielä mitään. Kaikki riippuu niistä päätöksistä, joita aluevaltuustoissa tehdään.

Siinä suhteessa soteuudistus on vasta edessä. Se tehdään aluevaltuustoissa.

Siellä päätetään, saadaanko ihmiset jonoista hoitoon. Saadaanko palveluseteleitä, liikkuvia palveluja etävastaanottoja ja puretaanko turhia päällekkäisyyksiä.

Rahat on käytettävä viisaasti, että palveluita riittää kaikille tarvitseville eikä suomalaisten verotaakka entisestään kiristy. Siksi nämä ovat tärkeät vaalit.

Aluevaaleissa on kyse terveydestä, sosiaali- ja senioripalveluista, turvallisuudesta ja kansantaloudesta. Nämä ovat isoja asioita, joissa tarvitaan sekä järkeä että sydäntä.

Lauri Kaira

Kokoomuksen aluevaaliehdokas 185

Lauri Kaira

Lakimies, kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja

Vantaan-Keravan hyvinvointialue

185

Kokoomus

Lue lisää