Turvataan sote-uudistuksessa järjestöjen toimintaedellytykset!

Mainos | Suomi on järjestöjen luvattu maa. Ne tekevät arvokasta työtä. Niillä on sellaista osaamista mitä ei julkisella sektorilla tule olemaan. Sote-alalla toimii THL:n mukaan noin 13 500 järjestöä.

Hyvinvointialueen päättäjien ja virkamiesten tulee kuunnella alueensa asukkaita, järjestöjä, vammais- ja vanhusneuvostoa, nuorisovaltuustoa ja hyvinvointialueen työntekijöitä. Hyvinvointialueen toiminnan tulee olla esteetöntä, saavutettavaa, avointa, läpinäkyvää ja demokraattista.

Aluevaltuuston tulee varmistaa, että kaikkia hyvinvointialueen asuinalueita kuunnellaan ja kohdellaan tasapuolisesti. Vammais- ja vanhusneuvostoilla sekä nuorisovaltuustoilla tulisi olla läsnäolo- ja puheoikeus aluevaltuustossa, -hallituksessa ja -lautakunnissa.

Vammais- ja vanhusneuvostoilla sekä nuorisovaltuustoissa tulee olla järjestöjen ja alan työntekijöiden edustus ja heidän tulee tuntea edustettavan ryhmän arki. Myös mielenterveys- ja päihdealan järjestöjen edustus tukee palveluiden vaikuttavuutta ja sen arviointia. Vammaisneuvostojen jäsenten tulisi olla jotenkin arjessaan tekemisissä vammaisuuden tai pitkäaikaissairauksien kanssa.

On tärkeää, että hyvinvointialueet ja kunnat tekevät tiivistä yhteistyötä alueensa järjestöjen kanssa. Järjestöt on otettava mukaan hyvinvointialueen palveluiden kehittämiseen joka vaiheessa. Myös pienet yhdistykset tulee osallistaa ja ottaa huomioon hyvinvointialueen päätöksenteossa. Olisi tärkeää, että kokemusasiantuntijoita jalkautettaisiin hyvinvointialueen eri toimipisteisiin. Järjestöt tarjoavat arvokasta vertaistukea ja tietoa muun muassa vakavasti sairastuneille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille, maahanmuuttajille ja vammaisille. Kuntien ja hyvinvointialueiden tulee palkata palveluohjaajia ja järjestökoordinaattoreita tai vastaavia varmistamaan järjestöjen, kunnan ja hyvinvointialueiden saumaton yhteistyö. Järjestöjen työ ennaltaehkäisee julkisten palveluiden kustannuksia.

Monet järjestöt ovat huolissaan rahoituksensa jatkumisesta. Kuntien ja hyvinvointialueiden on tärkeää avustaa paikallisia järjestöjä tiiviissä yhteistyössä tuen turvaamiseksi. Mikään järjestö ei saa jäädä väliinputoajaksi, vaan järjestön tulisi saada avustusta joko kunnalta tai hyvinvointialueelta. Esimerkiksi vammais- ja potilasjärjestöjä voidaaan tukea myöntämällä avustuksia ja tarjoamalla tiloja järjestöjen käyttöön maksutta. Valtion on annettava hyvinvointialueille rahaa järjestöjen tukemista varten ja tämä tulee huomioida hyvinvointialueen strategiassa.

Järjestämme keskustelutilaisuuden Facebook-sivuillamme Turvataan sote-uudistuksessa järjestöjen toimintaedellytykset -tapahtumassa 22.1.2022 klo.12. Julkaisemme tapahtumassa kaksi videota ennakkoon. Ensimmäinen käsittelee kipupotilaiden asemaa ja sitä, miten voisimme kipujen hoitoa parantaa. Toinen video käsittelee lähisuhdeväkivaltaa, erityisesti puhumme siitä, miten voisimme ehkäistä ja puuttua vammaisten naisten kohtaamaan väkivaltaan. Tervetuloa mukaan!

On tärkeää äänestää aluevaaleissa. Äänestäminen on keino vaikuttaa sinun ja muidenkin terveyteen ja hyvinvointiin. Päätetäänhän aluevaaleissa sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimen tulevaisuudesta.

Elina Nykyri

Filosofian maisteri, tilastotieteilijä

Varavaltuutettu (Vantaa)

Kaupunkikulttuurilautakunnan jäsen

Aluevaaliehdokas (vas) numero 286

www.facebook.com/nykyrielina

Jonna Weckström

Lähihoitaja ja yhteisöpedagogi

Varavaltuutettu (Kerava)

Sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsen

Aluevaaliehdokas (vas) numero 300

www.facebook.com/weckstromjonna

Elina Nykyri, 286

Filosofian maisteri, tilastotieteilijä

Varavaltuutettu (Vantaa)

Kaupunkikulttuurilautakunnan jäsen

Jonna Weckström, 300

Lähihoitaja ja yhteisöpedagogi

Varavaltuutettu (Kerava)

Sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsen