Eduskuntavaaleissa sinun kannattaa äänestää rohkeasti ehdokasta, joka vastaa arvojasi ja joka ajaa sinulle tärkeitä asioita.
Mainos | Vantaan kaupunki julkaisi hallitusohjelmatavoitteensa 15.11.2022. Tavoitteisiin on nostettu Vantaan ja koko Suomen menestymisen kannalta keskeisiä asioita, joita toivomme eduskunnassa edistettävän. Uskomme myös yhteistyön voimaan ja olemme siksi laatineet yhteisiä tavoitteita myös pääkaupunkiseudun kaupunkien, kuuden suurimman kaupungin ja 21 suurimman kaupungin kanssa yhdessä.
Pyrimme tuomaan näitä tavoitteita aktiivisesti esille julkisessa keskustelussa ja viemään niistä viestiä kaikille niille tahoille, jotka pystyvät tulevaan, maan laajuiseen hallitusohjelmaan vaikuttamaan. Haluamme, että suurten, kasvavien kaupunkien merkitys näkyy myös eduskuntavaaleissa ja että meidän viestimme tavoittaa myös valtakunnan politiikan.
Vantaan hakee kumppanuusmallia tulevan hallituksen kanssa
Suurimmat kaupunkimme kannattelevat koko maan kilpailukykyä ja taloutta, ja digitaalisen ja vihreän siirtymän vaikuttavimmat ratkaisut tehdään juuri kaupungeissa. Vantaan kaupungin tavoitteet tulevaan hallitusohjelmaan ajavatkin valtion ja suurten kaupunkien yhteistyötä, sillä pääkaupunkiseudun kolme suurinta kaupunkia tuottavat jo nyt 37 % Suomen bruttokansantuotteesta ja määrittävät siten pitkälti maamme elinvoiman ja kilpailukyvyn!
Kaupunkien eriytymiskehityksen vuoksi kannatamme yhtenäiskuntamallista luopumista. Ratkaisuja tulee voida tehdä alueellisten ja paikallisten tarpeiden mukaan: hyvinvointialueuudistuksen jälkeen kaupunkien erilaisuus on entistä suurempaa, ja erikokoisten kaupunkien erilaiset mahdollisuudet ja haasteet on otettava huomioon niin hallintorakenteissa kuin rahoituksessa.
Kaupungeilla on keskeinen rooli myös yhteiskunnan suurten ongelmien ratkaisemisessa ja yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa, ja siksi suurille kaupungeille ja valtiolle on luotava sopimuksellinen kumppanuusmalli, jolla varmistetaan pysyvät yhteistyön rakenteet.
Vantaa kasvaa vieraskielisten ansiosta. Väestöennusteen mukaan vantaalaisista 35 % on vieraskielisiä vuonna 2040. Väestönkasvun ja vieraskielisyyden aiheuttamat kustannukset onkin huomioitava nykyistä paremmin ja kaupungeille taattava veropohjasta riittävä osuus kasvuinvestointien rahoittamiseen: kun vieraskielisten osuus ylittää 15 % kaupungin asukasluvusta, on vieraskielisyyden perushinta tuplattava prosenttirajan ylittävältä osalta. Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa perushinta on tuplattava puolestaan silloin, kun vieraskielisten määrä ylittää 20 %, sillä kotouttamisessa ei meillä ole varaa epäonnistua.
Koulutus ja työllisyys varmistavat yhdenvertaisuuden toteutuminen
Koimme alkaneen vuoden alussa suuren hallinnollisen muutoksen hyvinvointialueuudistuksen myötä, ja vuonna 2025 kuntien vastuulle siirtyvät työ- ja elinkeinopalvelut. Kaupungin tehtävät painottuvatkin nyt kasvuun, osaamiseen, elinvoimaan ja koko alueen kehittämiseen, minkä vuoksi ne tarvitsevat riittävät lainsäädännölliset ja rahoitukselliset edellytykset, jotta palvelut kyetään järjestämään vaikuttavasti myös muutostilanteissa.
Nuorille koulutuspaikka tarkoittaa tulevaisuuden turvaamista, jatkokoulutusmahdollisuudet auttavat pitkäaikaistyöttömiä työllistymään ja työperäisen maahanmuutto paikka osaltaan maamme työvoiman ja osaamisen tarpeita. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamista ja osaamisen tarpeiden tunnistamista on vahvistettava, työlupakäytänteitä saatava sujuvammiksi. Lisäksi on selvitettävä mahdollisuus siirtää työlupien myöntäminen kuntiin.
Kotoutumispalveluissa ja maahan muuttaneiden palveluissa on otettava huomioon erityisesti vieraskieliset naiset esimerkiksi säätämällä kieltenopetuksesta. Kotoutumista ja työllisyyttä edistävien ja täydentävien palvelujen tuottamisessa on kolmannen sektorin rooli tunnustettava nykyistä paremmin.
Toimivilla TE-palveluilla ja riittävällä koulutuspaikkatarjonnalla ehkäisemme eriarvoistumista ja turvaamme työn, osaamisen ja hyvinvoinnin – paremman tulevaisuuden meille kaikille. Eriarvoistumisen estämiseksi koulutuksellisen tasa-arvon rahoituksen on oltava vakiintunutta, ja lainsäädännöllä on varmistettava myös hyvinvointialueille riittävät kannusteet edistää pitkäaikaistyöttömien asioita ja ylläpitää työkykyä.
Pääkaupunkiseudulla asuu huomattavasti keskimääräistä enemmän nuoria, mutta koulutuspaikkoja alle Suomen keskiarvon: kun maassa on keskimäärin 0,85 koulukoulujen aloituspaikkaa toisen asteen päättävää kohden, on niitä Uudellamaalla vain 0,7.Tämä on väärin. Koulutuspaikkoja on lisättävä lähelle työpaikkoja, sillä jo pelkästään Vantaalle tarvitaan vuoteen 2030 mennessä noin 1000 uutta varhaiskasvatuksen ammattilaista.
Tulevan hallituksen tulee mahdollistaa kaupunkien edellytykset johtaa kestävää kasvua!
Lue lisää vaaleista vantaa.fi/vaalit
#vaaliaitoutta #vantauduaitoudelle