Korso-Seura

Terveisiä Kulokukkula-kotiseuturetkeltä

Korso-seura järjesti kotiseuturetken Korsossa sijaitsevalle Kulokukkulalle lauantaina 18.5.2013. Retken vetäjänä oli Mikko Rainio. Meitä retkeläisiä oli yhteensä lähes 20 henkeä.

Kulokukkula sijaitsee Kulomäentien ja Kelatien risteyksen eteläpuolella. Korkeudeltaan se on tällä hetkellä lähes 95 metriä meren pinnasta lukien. Kukkulalle voisi antaa muunkin nimityksen, Korso-tunturi tai Elmo-tunturi. Kukkulan laki on ainakin toistaiseksi puuton, sillä sinne ajetaan jatkuvasti maajätettä. Eniten sitä on tuotu kehäradan rakennustyömaalta tehdystä tunnelilouhoksesta, jota pitkin lentoaseman uusi kehärata tulee kulkemaan. On kerrottu, että sinne on ajettu 14 eduskuntatalon verran kiveä ja hiekkaa. Ajo jatkuu edelleen. Miten korkeaksi ”tunturimme” kohoaa, siitä ei ole tarkkaa tietoa. Kukkula liittyy läheisesti tulevaan Elmo-urheilupuistoon. Sen rinteille voisi tulevaisuudessa rakentaa urheiluun liittyviä toimintoja kuten talvella laskettelurinne, kelkkarinne, kumparelaskijoille omat rinteensä sekä kesäisin pyöräilijöille maastorata. Kysymys on vain rahasta, mikäli sitä Vantaan kaupungilta löytyy.

Kulokukkulalta on komeat näkymät joka puolelle. Valitettavasti sää oli hiukan sumuinen retkellämme, ettei kaukaa kaikkea voitu nähdä. Mikon kertoman mukaan kaikki Helsingin kirkon tornit ovat nähtävissä kiikarilla hyvällä säällä. Samoin pohjoiseen Keravan suuntaan sieltä näkyy kauas. Lentokentälle laskeutuvat ja sieltä nousevat koneet näkyvät erinomaisesti. Kaikki ympäristön vesitornit erottuvat hyvin.

Retkellämme katseltiin myös kasveja ja erikoisia kiviä. Mikko kertoili jääkauden vaikutuksesta kivien muotoihin ja soraharjujen muodostumiseen. Myös jääkauden jälkeistä maannousua on pääkaupunkiseudulla jonkin verran.

Kasveista kanankaali kukki keltaisena. Se kelpaa hyvin salaatiksikin. Mikko piti pahana uhkana muualta tuotuja kasveja, kuten lupiinia, jättipalsamia, jättiukonputkea ja kurttulehtiruusua. Ne vievät kasvupaikan nopeasti tyypillisiltä suomalaisilta ketokasveilta tukahduttamalla kasvullaan muut kasvit. Näitä vieraita kasveja löytyy jo Korsostakin. Ne olisi hävitettävä välittömästi. Niiden siemenet saattavat olla itämiskelpoisia jopa 10 vuotta.

Korsosta löytyy mielenkiintoisia retkikohteita. Alueelta löytyy jääkauden aikaisia siirtolohkareita, hiidenkirnuja, soramuodostelmia ym. mielenkiintoista. Myös kasvillisuus Korsossa on monipuolista. Tämänkertaisella retkellä oli mukava katsella Korsoa ja Itä-Vantaata lähes lintuperspektiivistä. Toivottavasti vastaavia kotiseuturetkiä Korso-Seura  järjestää tulevaisuudessakin. Ainakin makkarat ja kahvi maistuivat retken jälkeen osallistujille.

Teksti: Seppo Pere


Kuvia katsottavissa tästä linkistä

Korso-Seura

Aikaisempia kirjoituksia

Korso-Seura

Korso nimi juontaa ristirajaan, ruotsiksi Korsrå. Paikalla on keskiajalta saakka kohdanneet Helsingin pitäjän kirkonkylä, Rekola, Hyrylä ja Alikerava. Korsolaisten toive omasta kunnasta ei toteutunut, vaan valtioneuvosto liitti Korson ja Keravan sekä Tuusulan puoleiset osat Helsingin maalaiskuntaan eli nykyiseen Vantaaseen jo v. 1954.

Korso-Seura perustettiin 19.4.1988 ja elvytettiin uudelleen toimintaan 5.3.2008. Se toimii alueen asukkaiden elinolojen kehittämiseksi, viihtyisyyden ja Korsotuntemuksen lisäämiseksi. Se on puoluepoliittisesti sitoutumaton järjestö ja toimii yhteistyössä asukkaiden, eri yhteisöjen ja kaupungin kanssa mm. organisoimalla yhteisiä tapahtumia.

Yhteydenotto [email protected].

http://www.korsoseura.fi/

Uusimmat mielipiteet