Valkoinen ihme

Mia Lindström

(PÄÄKIRJOITUS) Tällä viikolla moni oli todistamassa ihmettä, josta Vantaa on viime talvina tullut tutuksi. Hakunilan urheilupuistossa järjestettiin tiistaina ja keskiviikkona maastohiihdon Suomen cupin osakilpailu, jossa maamme parhaimmat hiihtäjät mittelivät paremmuudestaan.

Vaikka hiihtäjät urakoivat urheasti sateessa ja viimassa, suurimmat työn taisivat tehdä Vantaan kaupungin liikuntapalvelujen latuja rakentaneet mestarit. Noin 2,5 ladun kilometrin rakentaminen vesikelissä oli heiltä kunnioitettava suoritus.

Kun ”kunnon talvi” tulee vuosi vuodelta myöhemmin, ja tulevaisuudessa lumettomia talvia saattaa olla enemmänkin, asettaa se haasteita sekä talvilajien harrastamiselle että tapahtumien, kuten hiihtokilpailujen, järjestämiselle.

Osa kysyykin, onko latujen keinotekoinen tekeminen tai vaikkapa tekojääkenttien jäädyttäminen järkevää puuhaa. Jos talvea ei kerran ole, miksi harrastaa talvilajeja?

Suomen Hiihtoliitto piti keskiviikkona Lunta ladulle -olosuhdeseminaarin, jossa keskusteltiin siitä, miten ja missä hiihtolajeja voi tulevaisuudessa harrastaa. Etelän talvet toki tiedetään, mutta pohjoisen ennätyshankia lukuun ottamatta lumen kanssa on ollut haasteita muuallakin.

Ilmatieteen laitos kertoi tällä viikolla, että tammikuu on ollut jopa 10 astetta tavanomaista lämpimämpi. Ilmastonmuutoksen ennustetaan tuovan meille tämän talven kaltaisia ”talvia”, joissa vesisateet ja pilvisyys lisääntyvät ja auringonpaisteesta päästään nauttimaan aiempaa harvemmin.

Jos talvilajeja kuitenkin halutaan harrastaa ja tapahtumia järjestää, on järkevää koota yhteen kaikki keinot, joita eri puolelta Suomea löytyy. Vantaalta löytyy vankkaa osaamista, josta voidaan olla ylpeitä valtakunnan tasollakin.

Tavallisen vantaalaisen näkökulmasta mukavinta lienee se, että latumestarien urakoimat ladut olivat kuntohiihtäjien käytössä heti kilpailujen päätyttyä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu