Hävikkiruoalla torjutaan syrjäytymistä

Mia Lindström

(PÄÄKIRJOITUS) Hävikkiruokaverkosto Yhteinen pöytä on toiminut Vantaalla vuodesta 2012. Seurakuntien ideasta kehittynyt tapa toimia on syrjäytymisen ehkäisyä parhaimmillaan.

Kerroimme Vantaan Sanomissa vuonna 2013, miten tuolloin vielä alkutekijöissään olevaa Yhteinen pöytä -mallia lähdettiin kehittämään. Mallia oli haettu Berliinistä, jossa Berliner Taafel tarjosi ruokaa, työtä, yhdessäoloa ja yhdessä tekemistä. Tämäntyyppistä toiminta oli tarkoitus Vantaallekin soveltaa.

Jo alkuvaiheessa ajatuksena oli se, että Vantaan mallissa ei tarjottaisi ainoastaan ruokaa, vaan myös yhdessä tekemistä ja kohtaamista sekä siten mahdollisuutta parempaan elämään.

Tyhjästä ei tietysti Vantaallakaan lähdetty liikkeelle, sillä esimerkiksi seurakunnilla oli aiemminkin ollut yhteisruokailuja. Myös yhdistyksillä ja järjestöillä oli jo entuudestaan monenlaista toimintaa.

Tavoitteet näyttävät toteutuneen. Tällä hetkellä Yhteiseen pöydän verkostoon kuuluu kymmenittäin ruokahävikin lahjoittajia sekä noin 70 paikkaa, joihin ruokaa lahjoitetaan.

Ruokaa jaetaan paitsi ruokakasseina, myös lounaina ja muina tarjoiluina, jotka useimmiten tehdään vapaaehtoisvoimin. Vapaaehtoisvoimin hoidetaan myös muun muassa ruokakassien jakoa.

Joka viikko noin 5 000 vantaalaista saa eri tavoilla ruokaa Yhteisen pöydän verkoston avulla.

Tämän lisäksi yksi Yhteisen pöydän tärkeimmistä anneista on kohtaaminen. Yhdessä syömisen ohella paikan päällä voi kohdata toisia ihmisiä, jutustella tai saada tarvittaessa apua ja tukea ongelmiinsa.

Tänä päivänä Vantaan kaupungin ja Vantaan seurakuntayhtymän koordinoimaa moneen kertaan palkittua mallia sovelletaan 14 paikkakunnalla ja hyvä niin.

Vantaa huomioi niin ikään hyvää työtä tekevät vapaaehtoiset tänä vuonna Vuoden vapaaehtoistyöteko -tunnustuksella.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu