Kuntatalous on kovilla

Mia Lindström

(PÄÄKIRJOITUS) Kuntaliitto arvioi viime viikolla koronakriisin vaikutuksen Suomen kuntatalouteen olevan 1,5 miljardin euron luokkaa. Puolet tuosta ensiarvion luvusta olisi menojen lisäyksiä ja toinen puolisko tulojen menettämistä.

Koronakriisi koettelee erityisesti niitä kuntia, joiden keskeisin tulomuoto ovat verotulot. Vantaa kuuluu tähän joukkoon, sillä kaupunki saa valtionosuuksia vain kymmenisen prosenttia tuloistaan.

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen arvioi haastattelussamme, että viimeisimmän arvion mukaan koronavirus tulee koettelemaan Vantaan taloutta jopa 85 miljoonalla eurolla.

Se tarkoittaa, että säästöjä on tulevaisuudessa löydyttävä niistä kaupungin palveluista, jotka eivät ole lakisääteisiä.

Hallitus on esittänyt toiveen, etteivät kunnat lomauttaisi tai irtisanoisi väkeään.

Vantaalla lomautuksista ei ole toistaiseksi kerrottu. Tällä hetkellä kaupungin työntekijöiltä vaaditaan kuitenkin joustoa ja tarvittaessa tehtävistä toiseen siirtymistä.

Vantaalla on esimerkiksi satoja lähihoitajan koulutuksen suorittaneita, jotka eivät tällä hetkellä työskentele alalla. Tarvittaessa heidän työpanostaan voisi hyödyntää tilapäisesti esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen puolella.

Vantaan niin sanotussa resurssikeskuksessa on nyt satoja ammattilaisia, joista osa on jo vapaaehtoisesti siirtynyt toisiin tehtäviin.

Koronakriisi on joskus ohi, mutta pääkaupunkiseudulla ovat silloinkin jäljellä väestönkasvun haasteet. Koko pääkaupunkiseudun väestö kasvoi viime vuonna yli 17 000 hengellä eli Forssan tai Pieksämäen verran.

Vantaan väkiluku kasvoi viime vuonna yli 5 600 asukkaalla.

Kestotoive pääkaupunkiseudulta onkin, että verotulojen tasauksessa ja valtionosuusjärjestelmässä huomioitaisiin nykyistä paremmin kaupunkien väestömäärän kasvu.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu