Kolumni: Koronakriisiä ei ratkaista keskushallinnossa

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd.)

Ritva Viljanen

Aika monissa julkisissa puheenvuoroissa on voivoteltu sitä, miten sosiaali- ja terveystoimen kriisinhallinta, eri palvelut jakaantuvat monille toimijoille. Ja samalla todettu, että maakuntien Suomessa tilanne olisi niin paljon helpompaa.

Käsitys on minusta täysin virheellinen. On mahdoton ajatus, että kaikki se toiminta, mikä kriisin voittamiseksi on nyt tehty, voisi koskaan olla vain yhden toimijan alaisuudessa. Niin monimuotoinen on ja tulee ollakin yhteiskuntamme.

Keskushallinnon puheet koronakriisin aikana ovat kuin norsunluutornista: niissä keskushallinto nähdään keskeisenä toimijana, eikä tarvetta läheiseen yhteistyöhän kuntien, yrittäjien tai järjestöjen kanssa nähdä tärkeäksi. Tällainen lähestymistapa ei tunnista koronakriisin todellisuutta. Koronakriisin haasteiden näkökulmasta on päinvastoin suuri onni, ettei maakuntauudistusta ehditty toteuttaa ja rikkoa operatiivista kriisinhallintaa. Jos viime vaalikauden suuri sote-harjoitus olisi toteutunut sellaisenaan, sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus olisi nyt täysin sekaisin ja kyvytön vastaamaan pandemian haasteisiin, puhumattakaan siitä, miten koronaviruspotilaat olisivat käyttäneet valinnanvapauttaan yksityisille toimijoille ulkoistetuissa sote-palveluissa.

Monilta lienee hallituksen jatkuvien tiedotustilaisuuksien sarjaa seuratessa jäänyt huomaamatta, että juuri kaupungit ja kunnat ovat hoitaneet kriisinhallinnan tehokkaasti. Kaupungit ja kunnat ovat toimeenpanneet kaikki maan hallituksen päätökset onnistuneesti. Muutamassa päivässä Vantaallakin siirrettiin 32 000 oppilasta etäopetukseen. Koulutettiin opettajat uusiin opetustapoihin. Samalla kaikki kunnat ovat luoneet kriisin iskua pehmentäviä uusia virtuaalisia ja puhelinpalveluja. Esimerkiksi Vantaalla on avattu koronapuhelin, perhepuhelin, juttupuhelin, kauppakassipalvelu ja ruoka-avun ruokakassipalvelu. Tehdään virtuaalisia museokierroksia. Järjestetään toivekonsertteja verkossa vanhuksille ja vammaisille. Ja monia, monia muita.

Kaupungit ovat antaneet perheille maksuhelpotukset, kun lapset pidetään kotona hallituksen suositusten mukaisesti. Yrittäjille on annettu muutamien kuukausien vuokrahelpotuksia. Näiden hinta Vantaalla on 4,2 miljoonaa euroa. Vaikka taloutemme on nyt lujilla verotulojen vähenemisen vuoksi, kaupungit ovat tehneet päätökset omaan piikkiinsä, jotta hallituksen päätökset on voitu toteuttaa ihmisiä ja yrittäjiä auttaen.

Joka arkipäivä aloitamme Vantaalla häiriötilanteiden johtoryhmän kokouksella. Mukana ovat sosiaali- ja terveystoimi, kasvatus- ja opetustoimi, kaupunkikulttuuri, elinkeino- ja työllisyyspalvelut sekä kaupunkiympäristön palvelut sekä pelastustoimi. Olisiko tämä mahdollista maakunnassa? Ja kun sosiaali- ja terveystoimi on ollut lujilla, olemme siirtäneet monta sataa ihmistä sen töihin, jotta on saatu lisäkäsiä ja apua. Olisiko tämäkään mahdollista maakunnassa?

Nykyaikainen johtaminen perustuu vuorovaikutukseen ja verkostojen johtamiseen. Tämä on tämän päivän johtajuuden ydintä. Ministeriöt ovat lähteneet koronakriisissä itse operatiiviseen johtamiseen, mikä osaaminen on ministeriöissä valitettavan heikkoa. Ja osin tämä näkyy jäljessäkin.

Kun ministeriöt eivät ole pitäneet riittävästi yhteyttä käytännön toimijoihin, kuten kuntiin, ovat valtioneuvosto- ja ministeriötason päätökset olleet monesti irrallaan reaalitodellisuudesta. Ylätason julkisissa puheenvuoroissa käytettiin suuria sanoja maskeista ja muista suojavarusteista. ”Nyt on historiallinen hetki ja rekat lähtevät liikkeelle”. Luotiin kuva, että asia on hallinnassa, kun samaan aikaan Huoltovarmuuskeskuksessa oli varastossa suojamaskeja vain viikon valtakunnallista tarvetta vastaava määrä. Lopulta rekkojen sijasta saapuivat kuntiin pakettiautot kyydissään laatikoita, jotka sisälsivät pääosin kahdeksan vuotta sitten vanhentuneita maskeja, niitäkin vain hetken tarpeeseen. Samaan aikaan sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistus edellytti maskien lisääntyvää ja täysin aiemmasta poikkeavaa käyttöä kuntien sote-palveluissa.

Valtio ja kunnat ovat samaa julkista hallintoa. Siksi kriisijohtamisenkin pitäisi perustua hyvään ja tiiviiseen yhteistyöhön. Oikean tilannekuvan muodostaminen edellyttää paikallisten toimijoiden kuulemista. Näin yhteisillä resursseilla saadaan enemmän aikaan. Pandemian torjunta edellyttää kaupunkien ja kuntien vahvaa panosta. Sitä me teemme päivittäin esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa, opetuksessa ja koulutuksessa ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamisessa.

Kirjoittaja on Vantaan kaupunginjohtaja (sd.)

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut