Pääkirjoitus: Paljon keskustelua herättänyt vyöhykemullistus lisäsi matkustamista – lähivuodet näyttävät, millainen vaikutus linjastouudistuksilla on joukkoliikenteen käyttöön

Helsingin seudun liikenteen vyöhykeuudistus, joka tuli voimaan huhtikuun lopussa 2019, aiheutti tuolloin vilkasta keskustelua.

Lippujen hinnoittelu muuttui ja seutulipuista sekä kaupungin sisäisistä lipuista luovuttiin.

Suuri muutos, jonka myötä HSL-alue jaettiin neljään eri vyöhykkeeseen, toi Vantaalle voittajia ja häviäjiä, asuinpaikasta ja liikkumistarpeista riippuen.

Siinä missä esimerkiksi Kartanonkoski, Tammisto, Myyrmäki ja Martinlaakso kuuluvat nyt B-vyöhykkeeseen, kuuluu Kivistö ja valtaosa Itä-Vantaasta C-vyöhykkeeseen.

C-vyöhykkeellä asuvat maksavat esimerkiksi matkasta kotoaan Helsingin keskustaan B-vyöhykkeellä asuvia enemmän.

HSL:n tuoreen kyselytutkimuksen mukaan Vantaalla ja Espoossa B-vyöhykkeellä asuvat ovat olleet kaikkein tyytyväisimpiä uudistukseen.

Näillä alueilla joukkoliikenteen käyttö on myös lisääntynyt ja B-vyöhykkeellä asuvat kertoivat kyselyssä vähentäneensä autoilua.

HSL:n mukaan esimerkiksi Vantaan B-vyöhykkeen juna-asemilla matkustajamäärät nousivat 13 prosenttia ja busseissa 12 prosenttia. Vantaan juna-asemien matkustajamäärissä oli kasvua myös C-vyöhykkeellä, jossa nousua oli 8 prosenttia.

Alkuun monimutkaiselta vaikuttava vyöhykeuudistus on kyselyn valossa löytänyt paikkansa ja osa matkustajista on vähentänyt autoilua.

Lähivuosina muutoksia on tulossa lisää, kun Länsi-Vantaan bussiliikenne mullistuu Vihdintien ja Hämeenlinnanväylän linjastouudistusten myötä.

Muutoksia on tulossa myös Itä-Vantaalla, kun Lahdenväylän linjastosuunnitelma otetaan käyttöön syksyllä 2021, ja osa aiemmin Rautatientorille ajaneista busseista jää Kalasatamaan.

Aika näyttää, millainen vaikutus linjastosuunnitelmilla on joukkoliikenteen houkuttelevuuteen ja yksityisautoiluun Vantaalla.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu