Mielipide: Vantaan yleiskaavan nähtävilläoloa on jatkettava – poikkeusaika on rajoittanut kansalaisten ja järjestöjen kokoontumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia

Kirjoittajan mukaan Vantaan yleiskaavaan sisältyy iso ongelma etenkin ennen vuotta 1990 kaavoitetuilla rintamamiestaloalueilla. Arkisto/Noora Vilamaa

Kirjoittajan mukaan uusi yleiskaava teettäisi osalle omakotialueita ison ongelman.

Vantaan nykyinen voimassa oleva yleiskaava hyväksyttiin 2007. Maailma on muuttunut sen jälkeen.

Kaupunginvaltuuston muutama vuosi sitten päättänyt, että Vantaalle tehdään uusi yleiskaava. Yleiskaavan valmistelu on nyt loppuvaiheessaan.

Kaupunginhallitus päätti huhtikuussa, että yleiskaava laitetaan ”nähtäville” juhannukseen asti. ”Nähtävillä olo ”tarkoittaa sitä, että yleiskaava on ensimmäistä kertaa kokonaisuutena esillä ja että siihen voidaan viimeistä kertaa tehdä virallisia muistutuksia ennen päätöksentekoa.

Tämä vaihe on lain mukaan erittäin tärkeä kansalaisten ja muiden tahojen oikeusturvan kannalta. Seuraava vaihe on, että valtuusto hyväksyy yleiskaavan.

Yleiskaavaan sisältyy useiden ennen vuotta 1990 kaavoitettujen rintamamiesomakotialueiden osalta iso ongelma. Näitä ovat muun muassa Korso ja Itä-Hakkila. Asia ei selviä kuin vertaamalla nykyistä yleiskaavaa uuteen yleiskaavaluonnokseen ja näiden alueiden voimassa oleviin asemakaavoihin.

Vuosien 1960–80 pientaloalueiden asemakaavojen lähtökohtina oli ”tiivistäminen” ja monipuolisen rakentamisen salliminen ja voimassa olevan asemakaavan merkintä on A = asuinrakentamisen salliminen.

Uudessa yleiskaavassa on merkintä Ap =pientaloalueen symbolina. Se on suppeampi kuin useimpien nykyisen asemakaavojen sallima rakentaminen eli maanomistajien ja tonttien hinnan kannalta suppeampi.

Sinänsä kaikki nykyiset asukkaat eivät välttämättä pidä tätä huonona, koska se periaatteessa estäisi esimerkiksi luhtitalojen rakentamisen alueelle.

Ongelma kaikille omakotitonttien omistajille olisi kuitenkin se, että uusi yleiskaava on ristiriidassa voimassaolevien pientaloalueiden asemakaavojen kanssa.

Jos kuka tahansa näillä alueilla hakee ”luhtitalon” rakennuslupaa ja lupakäsittelyssä todetaan, että hakemus on yleiskaavan vastainen, niin koko asemakaava-alue on laitettava rakennuskieltoon. Yksittäisen tontin laittaminen rakennuskieltoon ei ole lain mukaan mahdollista.

Toinen vakava ongelma Vantaan yleiskaavan osalta on menettelyllinen. Yleiskaava on kaupunginhallituksen huhtikuussa tekemän päätöksen mukaan nähtävillä juhannukseen asti.

Nähtävillä olo on kaavan lainmukaisuuden kannalta keskeisin asia, koska se on vasta silloin kokonaisuutena kansalaisten arvioitavana.

Maankäyttö- ja rakennuslaki, johon myös yleiskaavan laadinta perustuu, tuli voimaan 2000. Sen olennaisimpia muutoksia oli kansalaisvuorovaikutuksen omaksuminen keskeiseksi yleis- ja asemakaavojen laillisuusperustaksi aiemman ministeriövalvonnan sijaan.

Yleiskaavan asettaminen nähtäville ajankohdaksi, jolla kokoontumisrajoitukset on asetettu 10 henkilöön ja mahdollisesti myöhemmin kesäkuun alusta 50 henkilöön on menettelytapavirhe.

Tehostettu tiedottaminen ei paikkaa menetettyjä mahdollisuuksia kansalaisten tai järjestöjen vaikutusmahdollisuuksiin. Kansalaisvuorovaikutuksen keskeisiä toimijoita ovat lain perusteluiden mukaan asukasyhdistykset, joilla ei näiden poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi ole mahdollista järjestää kokouksia ja muodostaa kantojaan.

Kaupunginhallituksen olisi syytä jatkaa nähtävillä oloa siihen asti, että myös asukasyhdistyksillä ja muillakin edunvalvojilla on tosiasialliset mahdollisuudet vaikuttaa yleiskaavaan lain edellyttämillä tavoilla.

Pekka Virkamäki Itä-Hakkilan Omakotiyhdistys ry:n sihteeri

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut