Vantaan jokaiselta palvelualueelta löytyy valitettavasti esimerkkejä siitä kun uudisrakentaminen, peruskorjaukset tai tilojen kunnossapito ei ole onnistunut, kirjoittaja summaa.
Vantaalla asukasmäärä kasvaa vuosittain useammalla tuhannella uudella asukkaalla. Kasvavaan tarpeeseen tarvitaan uusien toimitilojen rakentamista ja vanhempien tilojen peruskorjauksia.
Koronan aiheuttamien taloudellisten menetysten takia myös Vantaan joutuu miettimään talouden selviytymiskeinoja. Missään ei kuitenkaan keskustella siitä, miten paljon saataisiin aikaan säästöjä, mikäli uudet toimitilat rakennettaisiin ja peruskorjaukset tehtäisiin valvotusti ja tiloja hoidettaisiin ammattimaisesti.
Esimerkiksi Hakunilan uimahalli peruskorjattiin vuonna 2012, hinta yli 10 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 uimahallin terapia-altaan laatat katkeilivat ja vaihdettiin teräsaltaaksi, joka maksoi 300 000 euroa. Teräsallas oli hylätty vuonna 2012 liian kalliina.
Nyt arvioidaan, että Hakunilan uimahalli avautuu vasta joulukuussa, koska isosta altaasta lähtivät laatat irti ja korjauksen kustannusarvio on noin 220 000 euroa.
Martinlaakson uimahallissa uusittiin vuonna 2019 pukuhuoneiden ja aulatilojen lattiamattoja sekä ilmanvaihtoa puhdistettiin, kustannus noin 200 000 euroa. Nyt uimahalli on jälleen suljettu korjausten takia, kustannusarvio 128 000 euroa.
Jokaiselta palvelualueelta löytyy valitettavasti esimerkkejä siitä, kun uudisrakentaminen, peruskorjaukset tai tilojen kunnossapito ei ole onnistunut. Näihin asioihin joutuvat myös luottamushenkilöt vastaamaan.
Eri tahoilta joutuu kuitenkin niin sanotusti lypsämään viimeisintä tietoa investoinneista tai peruskorjauksista, vaikka tilojen käytöstä vastaavien virkamiesten ja luottamushenkilöiden eli poliitikkojen pitäisi saada ne helposti.
Rakentamisen ja korjausten tiedonkulkua ja päätöksentekoa voidaan tehostaa? Kaupunginjohtajan vetämään hankejohtoryhmään ja uusien investointien suunnitteluryhmiin on lisättävä poliittista ohjausta. Tämä tarkoittaa poliitikkojen ja virkamiesten nimeämistä yhteisiin työryhmiin. Se lisäisi avoimuutta, sitoutumista ja luottamusta virkamiesten ja poliitikkojen välillä. Samalla vantaalaiset saisivat suoraan tietoa valitsemiltaan päättäjiltä.
Sama koskee myös korjausrakentamista, johon on varmasti olemassa valvonnan prosessit. Tarvitaan rakentamisen, rakennuttamisen ja valvonnan ohjausta. Säännöllinen raportointi tilojen kunnosta myös luottamushenkilöille ja tilojen toiminnasta vastaaville virkamiehille edistää päätösten tekemistä.
Ongelmat voidaan ratkaista, jos vain tahtoa on. On kysymys jokaisen vantaalaisen omistussalkusta, jonka vastuullinen hoito vaikuttaa Vantaan talouteen.
Sirkka-Liisa Kähärä kaupunginvaltuutettu (sd.) Vapaa-ajan lautakunnan pj.