Mielipide: Ruuhkamaksujen tuotot pitäisi ohjata paikallisen liikennejärjestelmän tukemiseen

Ruuhkamaksuista saatavat tulot pitäisi käyttää paikallisen liikennejärjestelmän tukemiseen, toteaa kirjoittaja. Arkisto/Päivi Tuovinen

Osan ruuhkamaksujen tuotoista voisi käyttää joukkoliikennelippujen hinnanalennuksiin, kirjoittaja ehdottaa.

Ruuhkamaksut mahdollistavan lainsäädännön valmistelutöitä ollaan aloittamassa Valtiovarainministeriössä lähiaikoina. Hallitusohjelmassa on lähdetty siitä, että ruuhkamaksuilla pystytään hallitsemaan kaupunkiseutujen liikennettä.

Itse en ole ruuhkamaksujen suurin ystävä, mutta oletan, että oma mielipiteeni ei ohjaa ministeriötä suuntaan eikä toiseen.

Mikäli lain valmistelu etenee ilman mutkia, se astunee voimaan vaalikauden lopussa 2023. Käytännön toteutus jää sen jälkeiseen aikaan ja riippuu paljolti siitä kuka ruuhkamaksut käytännössä perii.

Pääkaupunkiseudun liikenteen käyttäjiltä peritään maksujen, verojen ja joukkoliikennelippujen kautta noin 1560 miljoonaa euroa (v. 2018, lähde: HSL - Liikennejärjestelmän julkistaloudellinen kehikko). Samaan aikaan yhteiskunta (kunnat ja valtio) panostaa liikenteeseen 1768 miljoonaa euroa, eli hieman enemmän.

Panosten ja hyötyjien välistä tasapainoa ei ole. Valtio on suurin hyötyjä saaden 76 prosenttia tuotoista mutta osallistuen vain 16 prosentin osuudella menoihin. Tuotoista suurin osa kerätään autoilun veroista ja maksuista. Suurin kuluerä on joukkoliikenteen järjestäminen.

Jos ruuhkamaksut toteutuvat, ei ole perusteltua lisätä epätasapainoa hyötyjän ja panostajan välillä entisestään.

Vuonna 2016 HSL on tehnyt selvityksen ruuhkamaksujen tuotosta, jotka voisivat olla 165 miljoonaa euroa vuodessa. Tällöin kantakaupunkiin ajaminen maksaisi 1,60 euroa ruuhka-aikana.

Tuotot tulisi ohjata paikallista liikennejärjestelmää tukemaan. Osan voisi käyttää joukkoliikennelippujen hinnanalennuksiin, osan HSL:n kuntaosuuksien laskemiseen ja osan tie- ja kevytliikenneverkon parantamiseen.

Jos euroja olisi pakko maksaa autoilusta, niin ainakin hyöty jäisi omalle alueelle ja liikenteen tukemiseen. Osin näin toimitaan Oslossa, jossa joukkoliikenteen kuluja katetaan tietulleilla.

HSL:n nykyiseen korona-ahdinkoon yllä mainitut tuotot eivät auta. HSL:n taloutta on tasapainotettava nopeammin. Mutta pidemmällä aikavälillä epäsuositusta laista voisi olla jotain hyötyä, mikäli sen tuotto suunnataan oikein.

Kristian Rehnström

hallituksen jäsen, HSL

kaupunginvaltuuston varajäsen (r.)

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut