Mielipide: Vantaalla tulisi kiinnittää erityistä huomiota vanhojen lähiöiden elinvoimaan ja ehkäistä liiallista eriarvoistumista myös Länsi-Vantaalla – ratikan mahdollinen vaikutus idässä ei sekään ole automaattista

Kirjoittajan mukaan Vantaalla tulisi kiinnittää erityistä huomiota kaupungin vanhojen, Myyrmäen kaltaisten 70-luvun lähiöiden elinvoimaan. Arkisto/Armi Suojanen

Kirjoittaja toteaa, että kaikkien Vantaan alueiden elinvoimasta tulisi huolehtia, jotta voimakasta eriarvoistumista ei tapahtuisi. Itse hän pitää varteenotettavana mittarina väestön koulutustason seuraamista alueilla.

Vantaan Sanomissa sekä sosiaalisessa mediassa on käyty kiivasta keskustelua sekä Vantaan ratikan tarpeellisuudesta, että niin sanotuista hyvistä veronmaksajista.

Kaupunkia tulisi kehittää tasapainoisesti niin, että huolehditaan kaikkien suuralueiden ja kaupunginosien elinvoimasta.

Alueellisesta eriarvoistumisesta keskusteleminen on vaikeaa, koska se koetaan helposti alueita leimaavaksi. Toisaalta ilman keskustelua ilmeiset epäkohdat saattavat jäädä korjaamatta.

Kaupunginosien sosioekonomista kehitystä voidaan seurata indikaattoreilla, joita ovat muun muassa koulutustaso, pienituloisten suhteellinen osuus, sairastavuus, vieraskielisten osuus tai työttömyysaste. Hyvistä veronmaksajista puhuminen ei kuulu näihin indikaattoreihin, vaan on vahvasti arvolatautunut ilmaisu.

Itse kiinnittäisin erityistä huomiota edellä mainituista indikaattoreista väestön koulutustasoon, joka on kestävää kaupunkikehitystä kuvaava ja hyvin suhdannevaihteluja kestävä indikaattori.

Mikäli pelkän perusasteen tutkinnon suorittaneiden määrä saadaan laskemaan parilla prosenttiyksiköllä ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä vastaavasti kasvamaan prosenttiyksiköllä, myös valtaosa muista indikaattoreista osoittaa pian toivottuun suuntaan.

Vantaan ratikkaa on markkinoitu erityisesti Itä-Vantaan elinvoimaa lisäävänä hankkeena. Raideliikenteellä on erilaisissa tutkimuksissa todettu olevan tämän suuntainen vaikutus, mutta mikään automaatio se ei ole.

Vantaan ratikan kohdalla häiritsee kuitenkin se, että suunnitelmien mukaan ratikka on lähinnä Aviapoliksen ja Tikkurilan hanke. Siis niiden alueiden, joita on jo vahvistettu kehäradalla ja joista ensimmäinen kytkeytyy lentokentän kautta Tampereelle kulkevaan Suomirataan.

Ratikan on kaavailtu tuovan mukanaan 30 000 uutta työpaikkaa, joista vain 1 200 sijoittuisi Hakunilan suuralueelle, sekä 37 000 uutta asukasta, joista 8 000 Hakunilan suuralueelle.

Varsinkin koronaviruksen tuoman taantuman keskellä kaupungin tulisi kiinnittää erityistä huomiota vanhojen 70-luvun lähiöiden elinvoiman turvaamiseen. Tämä koskee Hakunilan, Havukosken ja Länsimäen kaltaisia alueita, mutta myös Länsi-Vantaan isoja lähiöitä ja samalla kaupungin kahta väkirikkainta kaupunginosaa Martinlaaksoa ja Myyrmäkeä. Eriarvoistumiskehityksen voimistuminen näissä kahdessa kaupunginosassa voi muodostua kaupungin talouden kannalta kohtalokkaaksi.

Petteri Niskanen

kaupunkiaktiivi

Myyrmäki

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu