Mielipide: Peruskoulu ei voi olla poliisi tai oikeuslaitos – Koulun rangaistuskeinot eivät ole riittäviä väkivaltatilanteisiin

– Opettajia ei ole koulutettu kohtaamaan väkivaltaista lasta tai nuorta eikä heidän käytössään ole tehokkaita keinoja tällaisten tilanteiden käsittelyyn, kirjoittaja toteaa. Arkisto/Mari Koukkula

Koulukiusaaminen on yhteiskunnallinen ilmiö, jossa lapset oppivat aikuisilta, kuinka toisia ihmisiä kohdellaan, kirjoittaja muistuttaa.

Koulukiusaamista on nimittely, vähättely, solvaaminen, nolaaminen ja ulkopuolelle sulkeminen. Fyysisiä vammoja näissä tilanteissa ei tapahdu, mutta henkiset haavat voivat olla todella syvät.

Kiusaamisen vastaiset käytänteet toimivat, kun niitä osataan käyttää oikein. Koulukiusaamiseen voidaan myös vaikuttaa niin sanotulla kotikasvatuksella, eli miten toisia kohtaan tulee käyttäytyä ja missä raja kulkee.

Oman haasteensa koulukiusaamisen kitkemiseen aiheuttavat omalta osaltaan myös ne aikuiset, jotka ylläpitävät itse kiusaamisen kulttuuria esimerkiksi kommentoimalla toisten ulkonäköä ja tekemisiä suureen ääneen muun muassa sosiaalisessa mediassa. Koulukiusaaminen on siis yhteiskunnallinen ilmiö, jossa lapset oppivat aikuisilta, kuinka toisia ihmisiä kohdellaan.

Kun koulussa tapahtuu fyysistä väkivaltaa, pahoinpitely, kuristaminen tai mikään fyysiseen koskemattomuuteen kajoava teko ei ole enää koulukiusaamista. Tällöin tulisi puhua asiasta sen oikealla nimellä, eli kyseessä on väkivaltarikos.

Koulujen rangaistusvaihtoehdot ovat jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja koulusta erottaminen määräajaksi. Nämä keinot ovat riittämättömiä tällaisiin tilanteisiin.

Opettajia ei ole koulutettu kohtaamaan väkivaltaista lasta tai nuorta eikä heidän käytössään ole tehokkaita keinoja tällaisten tilanteiden käsittelyyn. On käsittämätöntä, että väkivaltatilanteita voi selvittää poliisi, mutta rangaistus tulee koulun toimesta.

Poliisi on koulutettu väkivaltatilanteiden hoitoon ja koulun väkivaltatilanteissa poliisi tulisi kutsua matalalla kynnyksellä paikalle. Kun poliisin resursseja on vähennetty, koulupoliisien olemassaolo on käytännössä olematon.

Toivon lainsäätäjältä keinoja kouluissa tapahtuvan väkivallan hoitoon. Alle 15-vuotias ei ole Suomen lain mukaan rikosvastuussa, vaikka vahingonkorvausvastuussa onkin. Mitä näille nuorille tehdään? Kuka suojelee väkivallan uhria?

Kun aikuiset vaativat koulua puuttumaan näihin asioihin ja tekemään asialle jotain, niin mitä he oikeasti odottavat käytännössä tapahtuvan? Väkivaltatilanteiden hoito tai niiden kohtaaminen eivät ole koulun perusarkea, mutta aika ajoin tulee tilanteita, jolloin kynnys poliisin soittamiselle ja toisaalta avun saaminen kasvatustyön tueksi olisi tarpeen.

Yhteistyötä koulujen ja poliisin kanssa on lisättävä ja saatava tarvittava lainsäädäntö, jolla voimme suojella lapsiamme ja nuoriamme. Koulun tehtävä on järjestää opetus ja toimia kasvatustyössä huoltajien tukena, eikä toimia sijoituspaikkana henkilöille, jotka loukkaavat ihmisten fyysistä koskemattomuutta julmalla tavalla.

Kaikille on taattava turvallinen ympäristö opiskella ja opettaa, mutta lainsäädäntö on tähän riittämätön tietyissä tilanteissa.

Tiia Karpin lehtori, FM

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu