Kiinteistövero ei huomioi asukkaan tulotasoa tai elämäntilannetta mitenkään, kirjoittaja toteaa.
Koronakriisin tuomaa talousvajetta yritetään kuroa umpeen niin valtiontaloudessa kuin kunnissa.
Etenkin isoissa kaupungeissa verotulojen menetykset ja työttömyyden sekä lomautettujen kasvu on ollut valtaisaa. Säästöpaineet kovia.
Nyt ei kuitenkaan pitäisi korottaa verotusta ja leikata näin ihmisten ostovoimaa tai asumiskustannuksia. Kansalaisista monet ovat toimeentulonsa kanssa vaikeuksissa ja tulevaisuus epävarmaa. Ilmeisesti kunnallisveron korotusta 0,5 prosenttia ei haluta esittää, niin ei myöskään kiinteistöveroa pidä nostaa rakennettujen asuintonttien osalta.
Kiinteistövero määräytyy maapohjan- ja rakennusten arvon mukaan. Tulotasoa tai asukkaan elämäntilannetta se ei huomioi mitenkään. Olitpa hyvätuloinen tai pienituloinen, työtön, lomautettu, eläkeläinen, perheellinen, yksineläjä, kotihoidossa oleva pienituloinen vanhus tai sairaseläkeläinen, niin maksu määräytyy samojen kriteereiden mukaan kaikille.
Toisin kuin yleisesti julkisuudessa mielletään, kiinteistöveron korotus ei nosta pelkästään omakotiasukkaiden asumiskustannuksia vaan ihan kaikenlaisissa asumismuodoissa rivi- ja paritaloista kerrostaloasuntoihin.
Asuminen on ihmiselle välttämättömyys ja pääkaupunkiseudulla jo ihan tarpeeksi kallista.
Vantaa on juuri päättänyt sopia pääkaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen maankäytön, liikenteen ja asumisen MAL-yhteissopimuksen. Valtio sitoutuu omalta osaltaan seudullisiin, liikenne-, rata- ja väylähankerahoituksiin ja kunnat tiettyyn määrään asuntorakentamista jossa osatavoitteena on kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisääminen kunnissa.
Tuntuu käsittämättömältä, että halutaan edistää kohtuuhintaista asumista mutta samaan aikaan lisätään asumiskustannuksia.
Missä tässä on logiikka? Edistääkö tämä asukastyytyväisyyttä, vanhusten omissa kodeissa asumista, Vantaan vetovoimaisuutta ja muuttohalukkuutta kuntaamme?
Tarja Eklund
kaupunginvaltuutettu (sd.)