Pääkirjoitus: Asunnottoman haasteet ja tuen tarve eivät välttämättä ratkea asunnon saamisella

Asunnottomien yötä vietetään Vantaalla 17. lokakuuta. Kerran vuodessa vietettävällä teemapäivällä on paikkansa epäkohdan esiin tuomisessa ja keskustelun herättäjänä.

Katukuvassa päivä näkyy tapahtumien muodossa. Vantaalla tapahtumia on ainakin Hakunilassa ja Tikkurilassa (s. 4). Tilaisuuksissa asunnottomille tarjotaan ruokaa, lahjoitetaan vaatteita ja annetaan muuta apua.

Suomessa asunnottomuus ei yleensä näy katukuvassa, sillä suuri osa asunnottomista on heitä, jotka elävät ystävien, tuttavien tai sukulaisten luona.

Vailla vakinaista asuntoa ry:n mukaan viime vuoden lopussa Suomessa oli noin 4 600 asunnotonta. Heistä yli puolet on pääkaupunkiseudulta.

Tarkkaa määrää Vantaan asunnottomista on vaikea sanoa, sillä niin sanottua piiloasunnottomuutta on paljon.

Syitä asunnottomuuteen on monia, eikä se aina liity esimerkiksi päihde- tai mielenterveysongelmiin.

Toisinaan asunnottomuuteen ajaa elämäntilanteen muutos, kuten avioero tai toimeentulovaikeudet.

Koronakriisin seurauksena moni on havahtunut huomaamaan sen, että työttömyyden tai toimeentulovaikeuksien vuoksi vuokran maksaminen tai asuntolainan lyhentäminen ei olekaan itsestäänselvyys.

Pääkaupunkiseudulla kohtuuhintaisia asuntoja tarvittaisiinkin enemmän. Myös Vantaalla niin sanottuja ARA-asuntoja tulisi rakentaa lisää.

Asumisesta ja maankäytöstä vastaava apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä totesikin Vantaan Sanomille syyskuussa, että ARA-asuntoja ei ole syntynyt riittävästi.

Vaikka asunnon saisikin, eivät elämän tuomat haasteet yksin sillä ratkea.

Onkin tärkeää suunnata voimavaroja riittävästi jo asunnon saaneiden ihmisten tukemiseen ja heidän voimavarojensa vahvistamiseen.

Tukea pitää olla saatavilla helposti, jotta jokainen sitä tarvitseva löytää halutessaan avun piiriin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu