Pääkirjoitus: Moni toivoo kodin lähelle vihreyttä – pandemioiden mahdollinen tihentyminen lisää lähiluonnon hyvinvointimerkitystä entisestään

Kodin merkitys ihmisen elämässä on keskeinen. Sen etsimiseen liittyy usein toiveita, joista moni on pakko karsia sitä mukaa mitä kauemmaksi asunnon hinta tai vuokra karkaa oman maksukyvyn todellisuudesta.

Viihtyisyys on edelleen muun sopivuuden ohella ensisijainen ominaisuus, jota niin vuokra- kuin omistusasuntoa etsivät tulevalta kodiltaan toivovat, toteaa Vantaan Sanomiin haastateltu, kaupungissa pitkään kiinteistönvälittäjänä toiminut Vantaan vuoden yrittäjänainen.

Viihtyminen on tunne, joka eri ihmisille syntyy eri asioista ja niiden sijoittumisesta oman arvostuksen mittarille.

Tänä päivänä yksi selvimmin erottuva ja joillekin jopa tärkein toiveominaisuus ei löydy kodin sisä- vaan ulkopuolelta. Äärimmilleen tiivistyneen kaupunkirakenteen puristuksessa viihtymistä kasvattaa tieto lähellä sijaitsevasta puistoalueesta tai lähimetsästä.

Viheralueiden ja joskus jo pelkästään yksittäisten puiden merkitys koetaan suurena. Niin Vantaan kaupungilla kuin lehden toimituksessakin puhelin pirisee ja sähköposti laulaa, kun kaupunki kaataa puistosta huonokuntoisen puun tai rakennushanke uhkaa viedä osan lähimetsiköstä.

Luontoalueet ovat tärkeitä, joillekin jopa henkireikä, ja niihin syntyy vahva tunneside.

Puistojen ja metsien terveyshyödyistä on tehty ja tehdään jatkuvasti runsaasti tutkimuksia. Jo nykyisellä tietämyksellä on todettu niiden vähentävän kielteisiä tuntemuksia ja lisäävän henkistä hyvinvointia. Viitteitä on myös siitä, että mitä vehreämpi viheralue on, sitä onnellisempia ja vähemmän itsekeskeisiä ihmiset ovat.

Asiantuntijoiden mukaan luonnon hyvinvointivaikutuksista saatuja tutkimustuloksia pitäisi jo nykyisin huomioida enemmän terveydenhuollossa ja kaupunkien suunnittelussa. Vantaalla tähän on hyvät mahdollisuudet, sillä vihreyttä kaupungissa vielä riittää.

Korona on lisännyt kotipiirissä vietettyä aikaa. Tulevaisuuteen saattaa kuulua pandemioiden puhkeaminen entistä tiheämmin. Ehkä sekin olisi jatkossa otettava kaupunkisuunnittelussa huomioon.

Leena Koivisto, toimitussihteeri

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu