Mielipide: Vantaan ratikka on kallis ja vanhakantainen ratkaisu – Työelämän muutokset tulisi myös ottaa käyttäjäarvioissa huomioon

Kirjoittajan mielestä näiden rakentaminen Vantaalle ei kannata. Arkisto/Sirpa Repo

Kirjoittajan mielestä joukkoliikennettä suunnitellessa pitäisi ottaa huomioon myös työelämän muutos, jonka seurauksena esimerkiksi toimistotöitä tehdään tulevaisuudessa yhä enemmän kotona.

Näin suhteellisen tuoreena vantaalaisena ihmettelen syvästi tätä Vantaan innostusta ratikan investoimiseksi Vantaan liikenteen hiilineutraaliksi saamiseksi vuonna 2050.

Nyt on rekrytoitu hankejohtaja kaupungille kysymättä kuitenkaan, että onko tälle 400 miljoonaa euroa maksavalle investoinnille tuottoa kuntalaisten näkökulmasta?

Tosiasiassa tiedämme, että hanke toteutuessaan tulee maksamaan kaikkinensa 550–700 miljoonaa euroa ja ajatellen aikaa nyt ja tulevaisuudessa, missä kaikki liikkuminen tapahtuu sähköisesti vuonna 2050, ei tämän luokan investointi ole kuntalaisten etu. Päinvastoin, Vantaa käyttäisi 40 miljoonaa euroa vuodessa hankkeeseen vuodesta 2023 alkaen. Tämä kaikki on poissa kuntalaisten palveluista.

Lisääkö tämä taloudellista toimeliaisuutta? Kyllä, se on selvä. Hankkeeseen osallistujien kesken jaetaan taloudellista hyvää, mutta parantuvatko kuntalaisten liikenteelliset palvelut? Eivät.

Radan rakentaminen tulee työllistämään vantaalaisia hyvin vähän.

Vantaan päättäjät eivät kuntalaisten asialla ole, vaan halutaan jättää oma ideologinen tai poliittinen jälki heikentämällä kuntalaisten palveluita hyvin heikon yhden radan ratikan vuoksi.

Lisäksi Vantaa on innolla maksamassa niin sanotun Suomi-radan kustannuksia, joka nykysuunnitelman mukaisesti toteutuessaan tekee Tikkurilasta lähijuna-aseman.

Sähköbussit ovat jo arkea nykypäivänä ja pandemian jälkeenkin tuovat hiilineutraalin liikenteen vain 10 prosentin kustannustasolla. Superbusseja ei kaivata edes väestömäärän kasvaessa, koska päätöksenteossa ei huomioida työn muutosta enemmänkin kotiin ja vapaa-ajan asunnoilla tapahtuvana.

Konttorityö on murroksessa ja tätä varten julkisen liikenteen tarve tulee mitoittaa oikein ilman raskasta infraan investointia.

Vantaan ratikan yleissuunnitelmassa jo suoraan todetaan, että kyseinen investointi jää pakkasen puolelle noin 100 miljoonaa euroa kokonaisuudessaan.

Taloudellinen toimeliaisuus ei kasva kuin hetkeksi ja investoinnin valmistuessa joukkoliikenne hoidetaan 2030-luvulta lähtien pienillä sähköisillä yksiköillä, jotka ovat mini-busseja sekä autoja. Globaalius luo valinnanvapautta eikä tulevaisuutta kuntalaisille tehdä vanhoilla rakenteilla.

Otto Oksanen Ruskeasanta

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu