Mielipide: Vantaan on nyt syytä ottaa lainaa ja elvyttää leikkaamisten sijaan

Koska Vantaa on säästänyt jo pitkään, on kaikki turha ehditty karsia pois, toteaa kirjoittaja, jonka mukaan nyt olisi elvyttämisen aika. Arkisto/Päivi Tuovinen

Kaikki eivät nytkään saa tarpeeksi apua, kirjoittaja korostaa.

On huolestuttavaa, että moni kunta, kuten Vantaa, laatii parhaillaan leikkauslistoja, vaikka valtio tukee kuntia mittavasti koronapandemian aiheuttamasta kriisistä selviytymisessä.

Vantaan tulisi nyt valtion lailla, ottaa lainaa ja elvyttää. Valtuustolta vaaditaan malttia ja viisautta. Sen on tarkasteltava kuntataloutta pitkällä tähtäimellä.

Ihmiset eivät valitse kotikuntaa vain kunnan veroprosentin perusteella, vaan myös asumisen hinnalla ja palveluiden laadulla on merkitystä.

Ihmiset haluavat asua kunnassa, jossa pääsee helposti lääkäriin, koululaiset saavat hyvää opetusta sekä lapset, vanhukset ja vammaiset hyvää hoitoa.

Vantaan tulee mieluummin ottaa lainaa kuin leikata palveluista tai lykätä järkeviä investointeja. Lainanoton lisäksi saattaa olla pakko korottaa väliaikaisesti kuntaveroa 0,25 prosentin verran. Se toisi arvioilta 12 miljoonan euron lisätulot.

Vantaa investoi lähinnä koulujen ja päiväkotien sekä muiden tilojensa uudis- ja korjausrakentamiseen. Sitä enemmän kunnassa ilmenee sisäilmasairauksia, mitä huonommassa kunnossa kunnat tilat ovat. Investoinnit ovat sijoitus kuntalaisten hyvinvointiin.

Mitä enemmän kunta työllistää, sitä pienempää on työttömyys. Kunnan työntekijä maksaa myös veroja palkastaan, eikä ole vain menoerä. Kunnan itse tuottamat palvelut ovat usein edullisempia kuin ostopalvelut tai palvelusetelit.

Yritys, toisin kuin kunta, hakee voittoa. Kunta voi valvoa paremmin omien palveluiden laatua. Vantaan olisikin viisasta perustaa oma lastenkoti.

Vantaan kaavailemat leikkaukset vaikuttaisivat etenkin paljon palveluita tarvitsevien, kuten lasten, nuorten, vammaisten, vanhusten, päihde- ja mielenterveysongelmaisten, asunnottomien, työttömien ja pitkäaikaissairaiden, arkeen. Leikkauksilla olisi myös suora vaikutus kunnan työntekijöiden hyvinvointiin. Koska Vantaa on säästänyt jo pitkään, on kaikki turha ehditty karsia pois.

Vantaa ei voi leikata varhaiskasvatuksesta, koulutuksesta ja sivistyksestä. Koska kaikilla oppilailla on oikeus saada tarvitsemansa tuki opinnoissaan, ei ryhmäkokoja voi kasvattaa, eikä inkluusio voi olla säästökeino. Pikemminkin ryhmäkokoja tulisi pienentää.

Henkilökuntaa tulee olla tarpeeksi. Kouluissa tarvitaan paitsi opettajia, myös kuraattoreja, psykologeja, nuorisotyöntekijöitä ja koulunkäynninohjaajia. Yleisopetuksen lisäksi on tarjolla oltava pienryhmä- ja erityisopetusta. Vantaan tulee panostaa nykyistä enemmän kolmiportaiseen tukeen.

Vantaa ei voi leikata sosiaali- ja terveyspalveluista. Kaikki eivät nytkään saa tarpeeksi apua. Jonotusajat terveysasemille ovat pitkiä ja lastensuojelu kriisissä. Tulee panostaa sekä laitos- että kotihoitoon. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korottaminen ei toisi Vantaalle paljoakaan lisätuloja, sillä niillä katetaan vain seitsemän prosenttia kuntien sote-kuluista (THL). Maksujen korottamisesta kärsisivät eniten paljon palveluita tarvitsevat pienituloiset.

Elina Nykyri, Vantaan sote-lautakunnan varajäsen (vas.) ja Länsi-Vantaan vasemmiston puheenjohtaja

Lue lisää aiheesta: Vantaan budjettiesitys saa armoa ja risuja – Valtuutetut esittävät vaihtoehtoja kiinteistöveron korotukselle

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu