Mielipide: Vantaan kasvu luo kaduille väistämättä tarpeen lisäkaistoille, joille harvassa paikassa on tilaa – ratikan kyytiin mahtuu 150 matkustajaa jopa viiden minuutin välein

Vantaan ratikan matkanopeus on Helsingin nykyisiin ratikoihin verrattuna kaksinkertainen, kirjoittaja kertoo. Arkisto/Jussi Vehkasalo

Kun otetaan huomioon, että satojen miljoonien eurojen yksityiset investoinnit tuovat tuloja kaupungille ja että valtio osallistuu ratikan kustannuksiin 30 prosentilla, arvio ratikan vuosittaisista kustannuksista kaupungille on kolme miljoonaa euroa, kirjoittaja toteaa.

Otto Oksanen kirjoitti ( VS 25.10.) Vantaan ratikan olevan turha, kallis ja vanhakantainen ratkaisu. Tekstissä mainittiin useita asioita, joista toivomme voivamme antaa lisätietoa.

Suurin tarve Vantaan ratikalle syntyy kaupungin voimakkaasta kasvusta. Vantaa kasvaa Suomen suurimmista kaupungeista suhteellisesti eniten. Kaupungin tavoitteena on ohjata tämä kasvu kaupungin sisään eikä ulommas levittäytyen.

Se tarkoittaa, että samoilla kaduilla liikkuu jatkossa enemmän ihmisiä. Se kasvattaa henkilöautojen määrää voimanlähteestä riippumatta, mikä luo tarpeen lisäkaistoille.

Monilla Vantaan kaduilla ei kuitenkaan ole tilaa lisäkaistoille, jolloin tarvitaan tehokkaampia tapoja kuljettaa ihmisiä. Vantaan ratikan kyytiin mahtuu mukavasti 150 henkeä jopa viiden minuutin välein. Henkilöautoina tämä tarkoittaisi jokaiselle viidelle minuutille yli sataa autoa.

Ratikan myötä kaupungin liikkumispalvelut paranevat huomattavasti busseihin verrattuna. Ratikka kulkee tiheästi ja häiriöttä omilla kaistoillaan, jolloin sen kulkuun voi luottaa.

Matkanopeus on esimerkiksi Helsingin nykyisiin ratikoihin verrattuna kaksinkertainen. Matkanteko on busseja tasaisempaa ja miellyttävämpää. Ovet aukeavat suoraan pysäkin tasoon, jolloin kyytiin pääsee helpommin ja tilavammin myös lastenvaunujen tai pyörätuolin kanssa.

Ratikka lisää tutkitusti kaupungin vetovoimaa ja houkuttelee reitin varrelle investointeja. Kun otetaan huomioon, että satojen miljoonien eurojen yksityiset investoinnit tuovat tuloja kaupungille, ja että valtio osallistuu ratikan kustannuksiin 30 prosentilla, arvio ratikan vuosittaisista kustannuksista kaupungille on 40 miljoonan euron sijaan kolme miljoonaa euroa.

Oksanen myös viittasi yleissuunnitelman laskelmaan, jossa hanke jää kokonaisuudessaan 100 miljoonaa euroa miinukselle. Viitattu laskelma on hyöty-kustannussuhde, joka ei huomioi valtion tukea eikä kiinteistötaloudellisia hyötyjä. Viime syksyn päätöksenteon tukena käytetyt laskelmat taas osoittavat, että ratikkahanke tuo ajan myötä kaupungille enemmän tuloja kuin menoja.

Ratikkaan eivät toki mahdu kaikki kaupunkilaiset. Monet kulkevat tulevaisuudessakin henkilöautoilla, sähköisillä minibusseilla tai muilla välineillä. Vantaan ratikka on kuitenkin osa kokonaisuutta, jolla tarjotaan sujuvia ja kestäviä vaihtoehtoja arjen liikkumistarpeisiin.

Elina Suonranta, hankejohtaja, Vantaan ratikka

Tiina Hulkko projektipäällikkö, Vantaan ratikka

Lue myös: Ratikkahankkeen pomo suitsuttaa raitiotien hyötyjä vantaalaisille

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut