Joka kolmas ryöstön tehnyt on alaikäinen. Lause hätkähdyttää, mutta se on totta. Itä-Uudenmaan poliisin tuoreista tilastoista selviää paitsi edellä mainittu, myös se, että alaikäisten törkeät ryöstöt ja myös alaikäisten tekemät tapon yritykset ovat kasvussa.
Poliisin arvion mukaan väkivaltainen käyttäytyminen on lisääntynyt yksittäisten nuorten kohdalla. Alaikäiset myös kantavat aiempaa useammin mukanaan jotain kättä pidempää, esimerkiksi puukkoa. Poliisin mukaan niitä myös käytetään.
Sekä poliisi, Vantaan lastensuojelu että Vantaan nuorisotoimi korostavat, että valtaosa nuorista voi hyvin, moni entistä paremmin. Se on ilahduttava fakta karujen lukujen vastapainona.
Jostain kuitenkin kertoo myös se, että osa nuorista voi sen sijaan hyvin huonosti. Lastensuojelun mukaan rikoskierteessä olevilla nuorilla saattaa olla taustalla esimerkiksi päihde- tai mielenterveysongelmia.
Ennaltaehkäisy on paras keino nuorten auttamisessa.
Se vaatii riittävästi resursseja esimerkiksi varhaiskasvatukseen, kouluun ja kouluterveydenhuoltoon. Hyväksi havaitut keinot eivät auta, jos avun saaminen on hankalaa.
Vantaalla on onneksi monta ansiokasta hanketta ja toimintatapaa, joilla lapsia ja nuoria voidaan auttaa.
Kouluissa, nuorisotiloilla ja katukuvassa työtään tekee lukuisia ammattilaisia nuorisotyöntekijöistä opettajiin. Heillä on iso rooli nuorten kohtaamisessa.
Jo entuudestaan toimivien hankkeiden lisäksi kaupunki satsaa perheiden hyvinvointiin esimerkiksi perustamalla laajoja, palveluiltaan kattavia perhekeskuksia.
Perheessä oleviin haasteisiin tai nuorten vaikeuksiin tulisi päästä kiinni mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Siten on mahdollisuus estää ongelmia kasvamasta liian suuriksi.