Miksi lain voimaantulopäiväksi päätettiin 1. marraskuuta 2019 eikä 1. tammikuuta 2019, kirjoittaja kysyy.
Rintamaveteraanien kuntoutusta koskeva lain muutos hyväksyttiin eduskunnassa 2019. Laki velvoittaa kunnat järjestämään veteraaneille maksuttomasti kaikki heidän tarvitsemansa kotona asumista tukevat palvelut.
Kunnat laskuttavat kustannukset Valtiokonttorilta vastaavasti kuin sotainvalidienkin osalta. Kunnan tulee tehdä alueellaan asuvalle veteraanille yksilöllinen palvelutarpeen kartoitus.
Koska palveluntarve on yksilöllinen, ovat sitä myös myönnettävät palvelut, joihin kuuluvat sosiaalihuoltolain mukaiset hoiva-, ateria- ja siivouspalvelut. Lisäksi tuetaan veteraanien virkistystä, asiointia ja omaishoidon tukea.
Pääkaupunkiseudun kunnista Helsinki ja Espoo käynnistivät valmistelevat toimenpiteet etupainotteisesti, Vantaa hieman hitaammin.
Kysymys kuuluu, miksi lain voimaantulopäiväksi päätettiin 1. marraskuuta 2019 eikä 1. tammikuuta 2019?
Veteraanien lukumäärä viime vuoden alkaessa oli koko maassa 10 483, joista Helsingissä 1 008, Espoossa 338 ja Vantaalla 176 henkilöä. Viime vuonna aikajaksolla 1.1.–1.11. poistui ”rivistä” koko maassa 2 253 veteraania, joista Helsingissä 223, Espoossa 68 ja Vantaalla 40.
Eli aika moni ehti saada viimeisen ”iltahuutonsa” vajaan vuoden aikana.
Viime sunnuntaina itsenäisyyspäivänä sotaveteraaneja oli runsaat 6 000, keski-ikä 96 vuotta. Määrä vähenee kiihtyvällä vauhdilla. Vuonna 2025 heitä arvioidaan olevan runsas tuhat.
En pysty arvioimaan, miten paljon tämän vajaan vuoden aikana ”säästettiin” veteraanien kuntoutuskustannuksissa. Summa ei liene merkittävä.
Viimeinen Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt siunattiin haudan lepoon 28. marraskuuta Lappeenrannassa.
”Me kiitämme, me kunnioitamme, me muistamme”, lausui presidentti Sauli Niinistö.
Markku Weckman kaupunginvaltuutettu (kok.) Vantaan Sotaveteraanit ry:n varapj.