Mielipide: Yleiskaava tasapainottaa urbaanin kaupungin ja pientaloidyllin – "Meidän on osattava päättää, kehitämmekö pääkaupunkiseutua vai pikkukuntaa"

Yleiskaavan tarkoitus ei ole vanhojen pientaloalueiden alasajo – tarvitsemme myös väljempää kaupunkia vehreine omakotitaloidylleineen, kirjoittaja toteaa.

Meidän on nyt osattava päättää, kehitämmekö pääkaupunkiseutua vai pikkukuntaa.

Vantaan uusi, neljä vuotta valmisteltu yleiskaava on kaupunginvaltuuston käsittelyssä tammikuussa.

Valtuustossa ja eri foorumeilla on yleiskaavan yhteydessä puhuttu laajasti kaikesta kaupunkisuunnitteluun liittyvästä, kuten pientaloalueista, työpaikoista, vanhojen keskustojen kehittämisestä, Kehä 4:sta, lahokaviosammaleesta, luhtitaloista, pysäköintiongelmista ja ratikasta.

Kun rakentamista tiivistetään rautatien ja tulevan ratikkareitin varteen, tehdään joukkoliikennettä hyödyntävä ja hiilineutraaliustavoitetta tukeva ratkaisu.

Urbaanit, tiiviimmät ja myös korkeamman rakentamisen kaupunginosat täytyy toteuttaa taitavasti. Kaikki tiivis ei automaattisesti tuo urbaanin rouheaa tai energiatehokasta, saatikka viihtyisää kaupunkia, eivätkä kaikki radanvarrenkaan asuinalueet voi täyttyä samanlaisella rakentamisella. Alueiden luonne ja historia on myös ymmärrettävä.

Vantaan Sanomissa julkaistu Vantaan pientaloasukkaat -ryhmän huoli pientaloalueiden puolesta on erittäin tärkeä. Se kertoo seuraavien valtuustokausien päättäjille ja kaupungin viranhaltijoille myös oleellisen viestin.

Koska uusi yleiskaava on tietoisesti aiempaa yleispiirteisempi ja isolla pensselillä vedetty, on asemakaavoituksen kanssa oltava tarkkana, ja osattava tehdä hyviä päätöksiä.

Yleiskaavan tarkoitus ei ole vanhojen pientaloalueiden alasajo – tarvitsemme myös väljempää kaupunkia vehreine omakotitaloidylleineen. Asukkaiden osallistamisen ja vaikutusmahdollisuuksien on oltava jatkossa vielä parempia, jos ja kun Vantaata rakennetaan asukkaita varten tositarkoituksella.

Asukkaista huolehtivan Vantaan on turvattava hyvien asumisratkaisujen lisäksi lähiluonto tiivistyvässäkin kaupunkirakenteessa. Vantaalaiset arvostavat suuresti luontoa lähellä kotia.

Uudessa yleiskaavassa satsataan reilusti viheralueisiin. Kaavaan on lisätty myös monia uusia luonnonsuojelualueita. Koko kaupungissa viheralueita yhdistävät ekologiset käytävät eli luontokaistaleet, joista voivat iloita satakieli, rusakko ja ihminen sekä urbaaneilla alueilla että pientaloidylleissä.

Yleiskaava on yleispiirteinen, ja siksi asuinalueiden sisällä olevia viheralueita ei pääsääntöisesti ole merkitty kaavaan erikseen. Asemakaavatyössä on huolehdittava, ettei pienempiä viheralueita hävitetä pois.

Yleiskaava luo raamit tarkemmalle kaavoitukselle, mutta ei kumoa voimassa olevia asemakaavoja. Se ohjaa Vantaan kasvua tulevina vuosikymmeninä erityisesti keskustoihin painottuen. Yleiskaava ei siis määrää, mihin luhtitalo rakennetaan.

Minna Kuusela (vihr.), yleiskaavatoimikunnan jäsen, kaupunginvaltuutettu, arkkitehti

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut