Vaaliareena: Valmistellaanko Vantaalla ”pakkomyönteisyyttä” ratikalle? – "Vantaan talous ei kestä monia samanaikaisia mittavia hankkeita"

Olisi viisasta jättää Vantaan ratikkahanke toistaiseksi jäihin, kirjoittajat ehdottavat.

Vantaalla on nyt kokonaisvelkaa 1,1 miljardia euroa eli 4 900 euroa per asukas. Jo usean vuoden ajan velkaa on otettu lisää muun muassa väestökasvun mukanaan tuomien tarpeiden kattamiseksi.

Esimerkiksi uusien koulujen, ja päiväkotien rakentaminen, vanhusten palveluiden kehittäminen ovat välttämättömiä hankkeita, joihin Vantaalla ei olisi ollut varaa ilman lisävelkaa? Sama koskee vanhojen kiinteistöjen, katujen ja muiden kohteiden perusparannuksia. Velanotosta huolimatta korjausvelka on tällä hetkellä jo noin 100 miljoonaa euroa.

Vantaalla on valmistunut kaikkia toimialoja koskeva tiukka talouden sopeutusohjelma, jonka seurauksena vähennetään laboratoriokäyntejä, omalääkärin ja muun henkilökunnan sijaistuksia, kirjaston aineistomäärärahoja ja aukioloaikoja, toritapahtumia, rakennusvalvontaa ja rakennusten kunnossapitoa. Lista on loputon. (HS 9.2.)

Vaikka säästetään, niin tietysti myös rakennetaan lapsia ja nuoria ajatellen hyödyllistä uutta.

Suunnitelmissa on muun muassa rakentaa lähivuosina Jokiniemeen uusi koulukampus, jonka kustannusarvio on noin 100 miljoonaa euroa. (VS 6.12.)

Samanaikaisesti Vantaa sitoutuu maksamaan kuluja, jotka kuuluisivat valtion maksettaviksi. Esimerkkinä osallistuminen Suomi-ratahankkeen kustannuksiin, joita ei vielä tiedetä. Maamme kunnat ovat jo nyt kantaneet suuren osan valtion väylähankkeiden kustannuksista muun muassa kustantamalla radanvarsien asemat.

Vantaan tulevista menoista suurin on kuitenkin Vantaan ratikka, jonka suunnitteluun kaupunginvaltuusto päätti käyttää noin 20 miljoonaa euroa. Tämän ohella useita miljoonia euroja tullaan käyttämään yleiskaavan mukaisesti radan varren kaavoittamiseen sekä teiden ja infran valmisteluun. Vantaan ratikkalinjan toteuttaminen maksaa nykyisten arvioiden perusteella noin 400 miljoonaa euroa.

Esimerkiksi Tikkurilan aseman kohdalla radan alituksen rakentamiskustannukset ovat vähintään 20 miljoonaa euroa. Loppulaskelmassa edellä mainitut summat todennäköisesti nousevat.

Vuonna 2021 tuloveroa Vantaalla maksetaan 19 prosenttia. Jos Vantaan rahoituksellista epävarmuutta lisäävä sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) uudistus, Suomirata, koulukampus ja Vantaan ratikka toteutuvat, jää nähtäväksi kuinka monta prosenttia Vantaan kunnallisveroprosentti nousee.

Valmistellaanko Vantaalla nyt ”pakkomyönteisyyttä” Vantaan ratikalle? Ajetaanko myönteistä päätöstä kuin käärmettä pyssyyn? Päätös tehdään vuonna 2023.

Vantaan virkamiehet ja osa poliittisista päättäjistä käyvät neuvotteluja rataan liittyen, jos jonkinlaisissa foorumeissa. Viimeisin lienee apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilän neuvottelema yhteisyritys Helsingin Liikennelaitoksen kanssa raideliikenneyhteistyöstä. Espoo ei ole tässä mukana.

Mikä muu ajaa virkamiehiä sopimaan ja sitoutumaan ennen aikaisesti raitiohankeisiin kuin se, että parin vuoden päästä voidaan lakonisesti todeta, että kaikesta on jo sovittu. Muita vaihtoehtoja ei enää ole?

Vantaan talous ei yksinkertaisesti kestä monia samanaikaisia mittavia hankkeita. Olisi viisasta jättää Vantaan ratikkahanke toistaiseksi jäihin ja arvioida sitä uudestaan, kun talous on selkeästi kohentunut. Riskit ovat suuret siitä, että koronankin kurittaman Vantaan talous sukeltaa niin syvälle, ettei paluuta enää ole.

Paula Lehmuskallio kaupunginvaltuutettu teknisen lautakunnan pj. vaaliehdokas (kok.) Mika Kasonen kaupunginvaltuutettu teknisen lautakunnan jäsen vaaliehdokas (kok.) Lasse Norres vapaa-ajan lautakunnan varapj. kaupunginvaltuuttu vaaliehdokas (kok.)

Siirry vaalien tulospalveluun

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut