Vaaliareena: Leipäjonojen lyhentämiseen löydettävä poliittista tahtoa

Kirjoittaja uskoo, että ruoka-avun tarvetta pystyttäisiin vähentämään, kun vähävaraisille olisi tarjolla enemmän kohtuuhintaisia asuntoja ja parempaa sosiaaliturvaa.

Joku on viisaasti sanonut, että leipäjonossa on vain yksi ongelma – sen olemassaolo.

Olen ollut mukana vapaaehtoisena ruokajaoissa useita vuosia Vantaalla muun muassa Myyrmäessä, Koivukylässä, Korsossa ja Havukoskella. Länsi-Vantaalla Myyrmäessä tehdään ensiluokkaista vapaaehtoistyötä, mutta esimerkiksi keski-Vantaalla ei ole lainkaan ruoka-apua.

Suomessa on noin 200 000 ihmistä, jotka eivät tällä hetkellä selviä ilman ruoka-apua. Luku on pikemminkin kasvussa kuin laskussa. Asukaslukuun suhteutettuna Vantaan osuus ruoka-avun tarvitsijoista on reilut 8 000 ihmistä, joista reilut 8 000 ihmistä on liikaa.

Avun tarvitsijoista noin 40 prosenttia on eläkeläisiä. Heidän joukossaan on sekä pienellä takuueläkkeellä ponnistelevia vanhuksia että sairaus- ja työeläkkeellä olevia nuoria. Ruoka-apua tarvitsevat sekä lomautetut että työttömät.

Koronariisin takia ruoka-avun tarve on suorastaan räjähtänyt käsiin eikä ruokaa riitä kaikille. Joissakin kaupungeissa tarve on jopa kaksinkertaistunut vuoden 2020 aikana.

Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan lehtori Tuomo Laihiala on tutkinut laajasti tätä yhteiskuntaa piinaavaa ongelmaa. Laihialan mukaan hyväntekeväisyystoiminnassa kukaan ei takaa kenellekään yhtään mitään. On täysin sattumanvaraista, millaista ruokaa ja miten paljon sitä lahjoitetaan. Ruoka-apu on siis riittämätöntä ja sattumanvaraista. Ruokakassin sisältö vaihtelee sekä paikkakunta- että päiväkohtaisesti.

Vantaan kaupungin toiminnassa ongelman lieventämiseksi on paljon toivomisen varaa. Ruoka-avun tarvetta voitaisiin vähentää paikallistasolla muun muassa parantamalla sosiaaliturvaa ja tarjoamalla kohtuuhintaista asumista.

Leipäjonot Vantaallakin on hyvin huolestuttava ilmiö. Suuri joukko joutuu turvautumaan niihin selviytyäkseen hengissä eikä näköpiirissä ole muutosta parempaan. Koronakriisin kerrannaisvaikutukset: konkurssit ja irtisanomiset, joita on vielä tulossa lisää, vahvistavat tätä kehitystä. Pahinta ei olla vielä edes nähty.

Hyvinvointivaltio Suomi, joka ylpeilee eri vertailu-mittausten kärkipaikoilla, on saanut pyyhkeitä Euroopan neuvostolta perusturvan alhaisesta tasosta. Kehuskelemme olevamme maailman onnellisimpia ihmisiä. Näyttää siltä, että tutkijat ovat jostain syystä ohittaneet kyselylomakkeineen leipäjonot.

Ruokajonoissa ei kukaan ole huvin vuoksi. Jos jollekin pitää asettaa häpeän leima, niin se kuuluu kuntapäättäjien itsensä otsaan.

Vantaalla on vielä matkaa tulla Suomen onnellisimmaksi kunnaksi. Rahasta se ei ole kiinni. Kysymys on tärkeysjärjestyksestä ja poliittisesta tahdosta.

Thomas Kämper (ps.)

Siirry vaalien tulospalveluun

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut