Mielipide: Vantaan vanhojen lähiöiden kehittämisen tulisi olla kärkihanke – "Lähiöt on päästetty rapistumaan, eikä niiden maineen puolesta ole jaksettu toimia"

Ratikka toisi tullessaan elinvoimaa Tikkurilaan ja Aviapolikseen. Vanhoja lähiöitä ei suinkaan saa unohtaa, muistuttaa kirjoittaja. Kuvituskuva. Armi Suojanen

Kaupunginosien välinen vastakkainasettelu ei ole hedelmällistä, mutta asukkaiden on koettava, että kaupunkia kehitetään oikeudenmukaisesti, kirjoittaja toteaa.

Vantaan ratikka on kuumentanut kuntavaalikeskustelua. Ratikkavaaleissa ei kuitenkaan ole kysymys yksinomaan ratikasta, vaan myös kaupungin kyvystä kuunnella asukkaita.

Vaikka joissakin puheenvuoroissa on kyseenalaistettu ratikkahanketta seuraavat investoinnit sekä niiden tuoma hyöty kaupunkikehitykselle, kansainvälinen ja kotimainen näyttö on aika kiistatonta.

Raideliikenne kannustaa investoimaan reitin varrelle kumipyöräliikennettä enemmän, koska raiteiden luotetaan säilyvän paikallaan bussireittiä paremmin.

Vantaa on tällä vuosituhannella panostanut Aviapolis-Tikkurila-alueen kehittämiseen voimakkaasti.

Helsingin Sanomat kertoi jo vuonna 2013 (HS 18.5.2013), kuinka Tikkurila voitti kehäradan myötä kilpailun kaupungin keskustasta.

Vantaan ratikan mukanaan tuomista työpaikkainvestoinneista 95 prosenttia on kaavailtu tapahtuvan Aviapolis-Tikkurila-alueella ja asunnoista vastaavasti 80 prosenttia. Samalle alueelle sijoittuu myös kaupungin tavoittelema Suomirata.

Valtion ja kuntien välinen MAL sopimus edellyttää kaupungeilta määrällisten asuntotuotantotavoitteiden täyttämistä vastineeksi valtion osallistumiselle liikennehankkeiden rahoittamiseen.

Tätä tavoitetta on lähdetty toteuttamaan korvaamalla vanhojen lähiöiden toimitilakantaa etupäässä pieniä asuntoja sisältävällä uudisrakentamisella. Tämä on omiaan yksipuolistamaan lähiöiden yhdyskuntarakennetta, vähentämään työpaikkoja sekä heikentämään elinkeinotoiminnan mahdollisuuksia lähiöissä.

Kaupunginosien välinen vastakkainasettelu ei ole hedelmällistä, mutta asukkaiden on koettava, että kaupunkia kehitetään oikeudenmukaisesti.

Huono-osaisuus on vahvistunut viime vuosina lähes kaikissa Vantaan vanhoissa lähiöissä. Sama on tapahtunut niin idässä kuin lännessä.

Ratikkakeskustelussa onkin kyse myös siitä, että lähiöiden ja niitä ympäröivien alueiden asukkaat kokevat, että kaupunki ei megahankkeiden keskellä enää kuuntele heitä. Lähiöt on päästetty rapistumaan, niiden palveluiden on annettu heikentyä ja yhdyskuntarakenne on päästetty yksipuolistumaan eikä lähiöiden maineen puolesta ole jaksettu toimia.

Vanhojen lähiöiden kehittäminen on nostettava kaupungin kärkihankkeeksi. Tämä ei edellytä

kaupungilta uutta 400 miljoonan investointia, mutta kylläkin monia pienempiä toimenpiteitä.

Lähiöiden asukkaiden on koettava, että myös heidän tarpeensa ja hyvinvointinsa ovat merkityksellisiä. Kaupunkikehityksen painopisteen siirtyminen lähiöihin, tulee näkyä paremmin myös kaupungin viestinnässä.

Petteri Niskanen, lähiöaktivisti, Myyrmäki

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut