Mielipide: Nuorten mielipiteitä ei käsitellä vakavasti päätöksenteossa – "Nuorten mielipiteitä vähätellään eikä heidän kanssaan haluta keskustella"

Kirjoittaja uskoo, että nuorten kiinnostus ja osallistuminen päätöksentekoon kasvaisi, jos heidän mielipiteitään ei vähäteltäisi. Timo Mustalampi

Nuoria ei kuunnella tarpeeksi vakavasti, mikä heijastuu siihen, että heiltä kysytään asioista mielipidettä vasta sitten, kun päätökset on jo tehty, kirjoittaja kritisoi.

Valtioneuvoston nuorille ja lapsille vuonna 2010 tekemän kyselyn mukaan lähes puolet ovat sitä mieltä, että aikuiset kuuntelevat heitä melkein aina. Hieman yli kolmasosa kyselyyn osallistuneista koki, että heitä kuunnellaan joskus. Vain 14 prosenttia koki, että heitä ei kuunnella lainkaan.

Ongelma ei tunnukaan olevan aikuisten kuuntelutaidoissa eikä heidän suhtautumisessaan lasten ja nuorten mielipiteisiin. Kysely paljastaa, että lähes kaksi kolmasosaa vastaajista koki aikuisten ottavan heidän mielipiteensä vakavasti.

Ainoastaan hallinnon ja median kohdalla vastaajat kokivat, että heidän mielipiteillään ei ole paljonkaan väliä. Tämä selittynee kuitenkin sillä, että varsinkin lapsille nämä asiat näyttäytyvät hyvinkin kaukaisina.

Kyselyn mukaan lapset ja nuoret kokevat, että heidän vaikutusvaltansa hallinnollisiin sekä kouluun liittyvissä asioissa on hyvin pieni. He tuntevat pystyvänsä vaikuttamaan kotia koskeviin päätöksiin, mutta sen ulkopuolella mahdollisuudet jäävät pienemmiksi kuin Pohjoismaissa yleensä.

Oppilaskuntien ja auttavien puhelinten koettiin edistävän merkittävimmin oikeutta saada äänensä kuuluviin. Poliittisten toimielimien, kuten eduskunnan, toiminnan ei vastaavasti koettu edesauttavan asiaa paljoakaan.

Sen sijaan paikalliset nuorisovaltuustot, koulu ja Lasten parlamentti koettiin vaikutusvaltaisiksi, joskin vain niiden kohdalla, jotka olivat tietoisia näiden elinten toiminnasta. Nuoret siis tuntuvat olevan hyvin tietoisia omista osallistumismahdollisuuksistaan päätöksentekoon, mutta heidän äänensä jää silti usein puuttumaan.

Kyse ei olekaan siitä, etteivätkö nuoret tietäisi ja haluaisi vaikuttaa, vaan syy löytyy aikuisista, jotka asioista päättävät.

Nuoria ei nimittäin kuunnella tarpeeksi vakavasti, mikä heijastuu siihen, että heiltä kysytään asioista mielipidettä vasta sitten, kun päätökset on jo tehty. Asiasta voidaan kysyä pikaisesti aiemmin, mutta niitä ei kirjata ylös tai käsitellä vakavasti.

Nuorten mielipiteitä vähätellään eikä heidän kanssaan haluta keskustella. Nuoria pidetään vähäpätöisempinä, kokemattomampina ja keskenkasvuisina ihmisinä, joille tärkeintä on oppiminen, ei vaikuttaminen. Tämän asenteen tulisi muuttua, jotta nuorten osallistuminen kasvaisi merkittävästi.

Positiivista on kuitenkin se, että esimerkiksi vuonna 2017 tehdyn selvityksen mukaan vaikuttajaryhmien ja -valtuustojen tilanne on parantunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Monet kunnat ovat myös ottaneet nuoret mukaan nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmän kehittämiseen.

Muutosta on tapahtunut erityisesti paikallisella tasolla, mutta kansallisella ja kansainvälisellä kentällä nuoret eivät ole osallisina päätöksissä. On kuitenkin tärkeää, että nuoret voivat vaikuttaa päätöksiin. Se vahvistaa heidän kokemustaan yhteisöön kuulumisesta ja osallisuudesta, mikä auttaa ehkäisemään esimerkiksi syrjäytymistä.

Salaado Qasim

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut