Kielitaidon puute jarruttaa kotoutumista ja hidastaa vieraskielisten työllistymistä.
Mikä sitten on riittävä kielitaito? Ainakin sellainen, jolla pärjäisi itsenäisesti arjen tilanteissa ja työelämässä.
Suomen kieli ei kuitenkaan ole helpoimmasta päästä oppia. Lisäksi vieraskielisten opiskelijoiden lähtötasoissa on myös eroja. On heitä, jotka eivät osaa lainkaan lukea tai kirjoittaa ja sitten heitä, jotka ovat hankkineet kotimaassaan korkean koulutuksen. Osa pärjää englantia puhumalla, mutta eivät suinkaan kaikki.
Viikonvaihteen lehdessä julkaistussa jutussamme asiantuntijat kertovat, että suomen kielen perusopintoihin pääsee Vantaalla kuitenkin hyvin kiinni, sillä tarjontaa on runsaasti.
Haasteita on puolestaan astetta vaativimmissa jatko-opinnoissa, jotka ovat avain kielitaidon syvenemisen ja myös siihen, että vieraskielinen voisi työllistyä esimerkiksi koulutustaan vastaavaan tehtävään.
Tähän ongelmakohtaan tulisikin Vantaalla panostaa, entistä enemmän jotta ne, jotka suomen kieltä jonkin verran jo puhuvat, voisivat sujuvasti jatkaa opintojaan.
Kun kieltä opiskelee, olisi sitä hyvä päästä käyttämään arkisissa tilanteissa. Töissä, harrastuksissa, lasten asioita hoitaessa ja niin edelleen. Kielitaito harvoin kehittyy kotona ollessa.
Päivittämisen paikka on myös työnantajien asenteissa. On ammatteja, joissa riittävä suomen kielen taito on olennaista. Lääkärin on ymmärrettävä potilasta ja potilaan lääkäriä.
Kaikissa työnkuvissa sujuva, saati täydellinen, suomen kielen taito ei kuitenkaan ole tärkeää.
Monta hyvää osaajaa saattaa jäädä hakematta tai palkkaamatta tehtävään, jos kielitaitokriteerit eivät täyty.
Asui missä maassa hyvänsä, kielitaito on avain kotoutumiseen, ymmärretyksi tulemiseen ja sitä kautta muiden kohtaamiseen.
Uuden kielen opiskelu on ennen kaikkea ihmisen itsensä etu. Kielen avulla pääsee entistä paremmin osaksi yhteiskuntaa.