Vaaliareena: Asukasrakenteisiin voidaan vaikuttaa lisäämällä isoja asuntoja uudiskohteisiin

Kaupunki saa tuloja tonttien myynnistä, vuokraamisesta ja maankäyttökorvauksista, mutta saako se tavoittelemiaan asioita, kirjoittaja kysyy.

Pari vuotta sitten Vantaan Sanomissa kerrottiin uusiin omistustaloihin muuttaneista, jotka huomasivat asuvansa yllättäen ”vuokrataloissa”.

Ilmiön on saanut aikaan se, että asuntosijoittajien kiinnostus on siirtynyt uudiskohteisiin, joissa on paljon pieniä asuntoja. Niiden hankintahinnat ovat matalia isojen taloyhtiölainojen ja lyhennysvapaavuosien takia. Asumisesta tekee erikoisen se, että jopa vähemmistö taloissa asuvista on asuntonsa omistajia.

Tästä voi koitua ongelmia. Taloyhtiö voi joutua pulaan, jos sijoittajat joutuvat maksuvaikeuksiin. Se ei ole ainoa uhkakuva. Tilanteella on myös vaikutusta taloyhtiön hallinnointiin ja yhteisöllisyyteen, sekä ehkä epäsuotuiseen kehitykseen lähiöiden sisällä.

Kun asukkaat vaihtuvat pienissä asunnoissa tiuhaan, ja jos taloissa asuu vain muutama osakeomistaja, niin kiinnostus taloyhtiön asioihin on vain muutaman harteilla.

Yleensä osakasasukkaita kiinnostaa vuokralaisia enemmän taloyhtiön asiat ja yleinen viihtyvyys. Omistusasuja pyrkii pitämään enemmän taloyhtiöstä huolta.

Sijoittajille taloyhtiön maine on toki tärkeää. Sijoittajaosakkaat, jotka asuvat muualla, osallistuvat kuitenkin vähän taloyhtiön päivittäiseen toimintaan.

Taloyhtiöiden hallituksen puheenjohtajakin saattaa asua muualla, millä on vaikutusta hallituksen ja isännöinnin väliseen yhteistyöhön. Näistä lähtökohdista on haasteellista luoda yhteisöllisyyttä ja pitää asumisviihtyisyyttä yllä, varsinkaan kun ei ole yhteisiä tiloja, pihoja, talkoista puhumattakaan.

Tontit ovat pieniä ja rakennusliikkeet ovat tinkineet normien puitteissa kaikesta piha-alueista parkkipaikkoihin. Rakenteet eivät tue kohtaamista.

Vantaalla samoihin kaupunginosiin on rakennettu omistusasuntoja ja vuokra-asuntoja. Asuinalueet ovat olleet hyvin sekoitettuja ja moniarvoisia. Tosin täälläkin on huomattu, että erot alueiden välillä maineessa ja huono-osaisuudessa ovat lisääntyneet.

Yhdeksi ratkaisukeinoksi on esitetty sijoittaa vuokra- ja omistusasuntoja samoihin taloihin ja rappuihin. Niistä on erilaisia malleja olemassa. Uudiskohteiden sijoittajavaltaiset talot ovat jo sitä käytännössä.

Täydennysrakentamisella voidaan parhaimmillaan monipuolistaa asuntotarjontaa ja siten oikaista vanhojen lähiöiden ikä- ja sosioekonomista rakennetta, kunhan ei rakenneta liian tiiviisti ja kehitetä uusia pulmia. Kaavoittaminen on vain yksi työvälineistä. Tarvitaan lisää yhteistyötä ja osallisten tavoitteiden ottamista mukaan suunnitteluun.

Tyhjille tonteille syntyneissä uudiskohteissa on vuokrataloja ja omistustaloja, joissa vuokralaisten ja asuntosijoittajien määrä vaihtelee. Sijoittajien omistamien asuntojen määrä taloissa vaihtelee asuntojen koon mukaan – niin myös meininki ja maine.

Sijoittajat eivät osta isoja asuntoja. Jos asukasrakenteisiin halutaan vaikuttaa, tulisi jatkossa isompien asuntojen määrää uudiskohteissa lisätä, ettei sekoittamisen työkalu häviä.

Siten saadaan sijoitusbuumin uhkaa asuntomarkkinoiden epäsuotuisista vaikutuksista hillittyä, eikä isompia asuntoja hakevien vantaalaisten tarvitsisi siirtyä Helsingin puolelle.

Kaupunki saa tuloja tonttien myynnistä, vuokraamisesta ja maankäyttökorvauksista, mutta saako se tavoittelemiaan asioita?

Veikko Väisänen Martinlaakson ja Myyrmäen asukas jo 35 vuotta vaaliehdokas (vihr.)

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut