Luvut puhuvat karua kieltä.
Toimeentulotukea sai Vantaalla viime vuoden kesäkuussa 2600 ihmistä enemmän kuin kesäkuussa 2019. Kaikkiaan toimeentulotukea sai tuolloin joka 13. vantaalainen (s. 5).
Lastensuojeluilmoituksia tehtiin viime vuonna enemmän kuin vuonna 2019. Lastensuojeluun on tullut myös uusia perheitä asiakkaiksi.
Lastensuojelun Keskusliiton (LSKL) ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kuntien lastensuojelun johdolle lähettämästä kuntakyselystä käy ilmi, että mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet niin lapsilla kuin vanhemmillakin, jos tilannetta vertaa aikaan ennen koronapandemiaa.
Korona-aika on kuormittanut meitä jokaista monin eri tavoin. Ne, joilla on työpaikka, ovat voineet kipuilla etätöiden ja niihin liittyvän jaksamisen kanssa.
Lähityötä tekevät taas ovat paikoin etulinjassa, ja joutuneet kenties pelkäämään terveytensä puolesta tartuntojen ollessa kiivaimmillaan.
Samaan aikaan Vantaalla on hurja määrä ihmisiä työttömänä, eniten koko Uudellamaalla.
Tuoreimmat luvut kertovat, että vantaalaisista 14,7 prosenttia on työttöminä, kun viime vuoden helmikuussa ennen koronaa työttömyysaste oli 8,6 prosenttia.
Hyvinvointi ja samalla pahoinvointi ovat jakaantuneet korona-aikana eri tavalla ja jakaanutvat varmasti sen jälkeenkin. Vaikka osalla arki sujuu lähes entiseen tapaan, on joidenkin elämä saattanut vaikeutua huomattavasti.
Vantaalla viilataan nyt omaa exit-suunnitelmaa koronan jälkeiseen aikaan. Suunnitelmassa on tarkoitus keskittyä paitsi rajoitusten purkamiseen, myös tukitoimiin.
Koronakriisin jälkihoidossa onkin olennaista satsata palvelujen saavutettavuuteen. Esimerkiksi mielenterveyspalvelujen ja oppilashuollon palvelujen tulee olla sellaisella tasolla, että apua saa silloin, kun sitä tarvitsee. Muuten jo esiin nousseet ongelmat uhkaavat pitkittyä.