Pääkirjoitus: Lipunhintojen korotus olisi "helppo" tapa paikata edes osin HSL:n taloutta – matkustajamäärät tosin voisivat laskea entisestään

Helsingin seudun liikenteen (HSL) ahdinko ei tunnu helpottavan. Koronapandemia on vaikuttanut matkustajamääriin, jotka ovat yhä alle 50 prosenttia normaalista. Menee oletettavasti vielä pitkään, ennen kuin matkustaminen vilkastuu.

On myös kiinnostavaa nähdä, kuinka lähelle "normaalia" matkustajamäärät palaavat, mikäli monessa yrityksessä työskennellään jatkossa aiempaa enemmän etänä.

Kerroimme viime viikonloppuna (VS 1.5.), että HSL:n lipputulot jäävät tänä vuonna 230 miljoonaan euroon. Se on noin 150 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2019 lipputulot.

Kunnat ovat tukeneet HSL:n toimintaa normaalia enemmän ja valtio tukipaketteineen on tullut apuun kahdesti. Nyt HSL kuitenkin toivoo, että valtio tukisi kurjuutta kolmannella tukipaketilla.

Tällä viikolla yhtiö ilmoitti talveen kohdistuvista toimenpiteistä, joilla tavoitellaan kuuden miljoonan euron säästöjä.

Matkustajille tämä näkyy muun muassa vuorovälien harventamisena ja ruuhka-aikoja lyhentämisenä. Tuolloin se aika, jolloin bussiliikenne on tiheimmillään, olisi nykyistä lyhyempi.

"Helppo" ratkaisu HSL:n talouden tasapainottamiseksi olisi tietysti nostaa lipunhintoja. Vantaalaiset kuntavaaliehdokkaat eivät kuitenkaan ole valmiita hinnankorotuksiin.

Yli 80 prosenttia vaalikoneeseemme tähän mennessä vastanneista ei ole lipunhintojen korotusten kannalla.

Hintojen nousu olisikin tässä tilanteessa huono ratkaisu, joka heikentäisi joukkoliikenteen houkuttelevuutta entisestään. Vaarana olisi negatiivinen kehä, jolloin lipunhintoja korottamalla matkustajamäärät laskisivat entisestään, ja tuolloin HSL:n tulot putoaisivat vielä enemmän.

Tähän ei liene varaa kenelläkään.

Kommentoi